Puoli vuotta totaalinen liikuntakielto

82161
1020 1003 1003 2bb6b21df3d849a84083732b3c2f7547fbbeb2e590084c2f4348b721a0fb8a36 ei nikkiä
1. toukokuuta 2004 21:57

Olen ollut nyt puoli vuotta sairaslomalla harrastamatta minkäänlaista liikuntaa. Olin puoli vuotta sitten jalkaterän leikkauksessa, josta piti parantua kahdessa kuukaudessa, mutta ortopedi tekikin mahdollisesti hoitovirheen ja jalkapöydän luu jäi luutumatta.

Jouduin maksaan itseni kipeeksi ja menemään yksityiselle uuteen leikkaukseen, koska julkisella puolella olisin ollut ainakin vuoden jonossa. Nyt mulla on vielä sellaiset kuusi viikkoa liikuntakieltoa päällä. En ole marraskuun jälkeen päässyt edes kävelylenkille tai mitään, kun olen ollut koko ajan keppien varassa.

Multa jouduttiin ottaan kahta eri luuta lantiosta ja siirtään sitä luuta jalkaterään, joten mulla on sekä vasen jalka että vasen puoli lantiosta ns. hajalla. Vatsalihaksia en voi tehdä, kun sattuu lantioon ja vasemmalle jalalle en saa laittaa painoa. Ainoa mitä olen tehnyt on ylävartalotreeni käsipainoilla.

Mitenköhän mun kannattaisi alkaa treenat sitten kun saan siihen luvan? Paino on pudonnut viisi kiloa tämän puolen vuoden täydellisen liikkumattomuuden aikana. Lihakset on täysin surkastuneet. Kauankohan vie, että palaudun normaaliksi? Nyt olen 170/60 ja edelleenkin tavallista lihaksikkaampi, mutten todellakaan mikään fitnesstyyppi.

Mielenterveys alkaa jo järkkyä, kun ei saa liikkua ja seinät kaatuu päälle. Onko muita, jotka olisivat joutuneet olemaan näin kauaa liikkumatta?

Vastaukset: 9

#1
02.05.2004 01:49


Paha juttu.

en tiedä miten itse reagoisin... luultavasti järsisin jälkaterän irti muusta ruumiista ja raahautuisin viimeisillä voimillani kohti sairaalan kuntosalia.

vakavasti puhuen.. ota ihan iisisti vaan kyllä sää sinne salille vielä ehdit ja sulla on kuitenkin pohjakunto jo parempi kuin muilla joten parantuminen ei vie niin kauaan aikaa.

#2
02.05.2004 16:46

Ei ollenkaan helppo juttu

Jos jalat ja alavartalo on poissa pelistä, niin miten olisivat ylävartaloa kuormittavat lajit. Itse mainitsit jo käsipianoilla ylävartalotreenin.

Ennen vanhaanhan suositus olisi ollut, että miksi sitten liikut, jos liikunta on niin vaikeaa. Nythän suositus enemmänkin on sensuuntainen, että liikuntaa vedetään sinne "kipurajan" tuntumaan, mutta ei sen yli. Eli ahnehtia ei kannata, mieluummin tekee vaikka useita liikuntatuokioita päivässä.

Sinua nyt hoitaneelta henkilökunnalta kannattaa ehdottomasti kysyä hyvinkin tarkkoja liikuntaohjeita, jos vain heidän ammattitaitonsa ja viitseliäisyytensä siihen riittää. Toisena vaihtoehtona on hakeutua sellaisten liikuntapalvelujen kuluttajaksi, joissa olisi todella ammattitaitoinen ohjaaja. Tämän voi lukea "fysioterapeutti, jolla on erittäin vankka kokemus potilasaineistoa kovempitehoisesta liikunnasta" Mieleeni hiipii nimittäin epäilys, että kinttusi ollessa tuossa kunnossa ei kävely ja oikeaoppinen askellus ole mitään itsestäänselvyyttä. Tosipätevän ohjaajan avustuksella voisdi miettiä esimerkiksi kävelyn uudelleenopettelua juoksumatolla ohjatusti
Maininta sairaslomasta viittaisi sinun olevan työelämässä ja siten työterveyshuollon piirisssä. Jos näin on, voisi sitäkin tahoa ja sen työfysioterapeutteja häiritä liikuntaohjekyselyillä.
Ja tietysti voisi kysellä myös kunnan liikuntatoimesta

#3
03.05.2004 14:02

Entä kuntopyöräily? Ovatko jalkaterät jo siinä kunnossa että kestäisivät? Entä lantio?

Kuntopyöriähän on eri malleja sen perinteisen pystyasennon lisäksi ja niissä saa vastusta nostettua melkein lihaskuntotreenin tasolle kun vääntää nupit kaakkoon! :)

#4
03.05.2004 14:04

Onnistuisko uinti?

#5
03.05.2004 20:31

Vesijuoksua tai liikuntaa altaassa painoliivin kanssa?

#6
03.05.2004 23:42

En saa harrastaa mitään pyöräilyä, kun en saa yhtään laittaa painoa vasemman jalan jalkaterän varaan. Mun pitää myös kaikin tavoin välttää etten taita sitä mitenkään vahingossakaan. Alan olla henkisesti aika loppu. Uiminen ehkä saattaisi onnistua. Olisi vaan aika haastetta selvitä keppien kanssa suihkutiloissa. Ne nimittäin lähtevät heti alta, jos niitten alle pääsee kosteutta.

#7
04.05.2004 09:08

Otan osaa, :o(
Kolme kertaa lyhyen ajan sisällä on tullut oltua itse n. kuukauden pituisissa totaalikielloissa, niin ettei kroppaa saa rasittaa mitenkään, vaikka muuten tuntuisikin että antaa mennä vaan kun mihinkään ei satu. Siinä alkaa tosiaan olla henkisesti todella kovilla kun on tottunut liikkumaan, saatika sitten noin pitkässä kiellossa. Positiivisena puolena asiassa on se, että kunhan vihdoin pääsee taas rääkkäämään itseään, motivaatio on huippulukemissa, kunhan vaan malttaa aloittaa kevyesti. Kävelylenkkikin on pelkkäää juhlaa! :)

Kannattaa tosiaan kokeilla tuota uintia. Ota kaveri mukaan halliin auttamaan ja pistä jalkoihin ne kellukkeet ettei niitä tarvitse käyttää ja ei kun kroolaamaan!

Tsemppiä!

#8
04.05.2004 10:50

Hei!

Olen itse saman leikkauksen läpikäynyt viisi viikkoa sitten ja tiedän miltä tuntuu kun seinät kaatuu päälle. Surullista vielä että jouduit uudelleen läpikäymään saman.

Itse olen ollut harrastamatta liikuntaa (kävelylenkkejä, hiihtoa) viime kesästä lähtien. Pystyin töissä käymään kipulääkkeen ja pohjallisten turvin mutta toinen lääkäri kehotti leikkaukseen. Ennen leikkausta ajelin kuntopyörällä tunnin päivässä kun se oli ainut mitä pystyin ilman kipua. Siitä tuleekin sitten uusi lempilajini.

Tähän asti olen keppien kanssa raahautunut ja alussa hiki tuli pelkästään siitä. Nyt saan varata 15 kg. Aloitin eilen kuntopyörän ja kaivelin esiin vanhan pilates kirjan (ei suomalaisten tekijöiden) ja huomasin että vain pari liikettä tehtiin jaloilla seisten. Pilateshan aikoinaan keksikin jumpan nimenomaan vuodepotilaille. Itse aion mennä pilateskurssille heti kun kipsi poistetaan. Luulen että se on tarpeeksi tehokasta muokkaamaan kenen kehon vaan.

Samantyyppinen voimistelu on callanetiks, videoita ja kasetteja voi olla myynnissä vielä (ostin itse kauan sitten), ainakin kirppiksiltä voi löytyä. Itse olen tykännyt siitä aina ja se on voimakkaasti vartaloa muokkaava. Se, niinkuin myös pilates vaativat pitkäjänteisyyttä oppia liikkeet, ainakin kun yksin niitä tekee.

Omalla kuntosalilla missä myös kävin muutaman kerran ennen leikkausta laitteet ovat sellaisia että useimmissa voin jumpata istuallaan.

Olen joskus ostanut kuminauhan ja silläkin teen välillä painojen sijasta.

Paras jumppaliike minkä olen löytänyt käsille on, käväiseminen alakerrassa pienten lasten tapaan eli takapuolta siirtäen askelmalta toiselle kahden käden ja terveen jalan varassa. Kaloreitakin kuluu ja käsivarret saa työtä.

Varmaan "liikuntamuotojen" löytäminen jalka kipsattuna on vain mielikuvituksen varassa.

Kertomasi kipu on tietenkin toinen asia. Itselläni ei lonkka ollut kipeä mutta jalka oli. Jouduin aluksi käyttämään vahvaa kipulääkettä. Kipsin saan pois kolmen viikon kuluttua ja surkastuneiden lihasten kuntoutus alkaa sitten. Kai se kävelykin täytyy opetella uudelleen. Kuntosalillani on pohkeita kehittävä laite, joten ainakin sitä käytän.

Ajattelin itsekin nilkan vammautumisen jälkeen kun se ei alkanut parantua pohjallisista huolimatta että näinköhän sitä ollaan alle nelikymppisenä niinkuin mummot jotka ei pysty edes parisataa metriä kävelemään.

Olen löytänyt uusia lajeja joita aion alkaa harrastamaan kävelyn, hiihdon lisäksi tai jopa sijaan.


Toivottavasti joistain näistä on apua sinulle. Kirjastoissa on ainakin em. kirjoja jos et halua ostaa.

Kevät terveisin! kohtalotoveri

#9
04.05.2004 11:27

Hei!

Jos olet kiinnostunut callanetiksestä niin voin lahjoittaa sinulle 3 vhs kasettia. Omat videolaitteet hajosivat ja en tarvitse enää vidoita kun osaan jo liikkeet. Jos olet kiinnostunut niin anna yhteystiedot niin laitan ne sinulle.

Terveisin kohtalotoveri

kirjaudu sisään jos haluat vastata