Kortisoli koholla oireet

75907
1. maaliskuuta 2004 15:16

Luin tuosta veren kortisolipitoisuudesta ja tuli mieleen, että tekevät lääkärit testejä, jossa voi huomata onko kortisolipitoisuus liian korkealla? Eikö tämä liity myös ylikuntoon?

Vastaukset: 24

#1
01.03.2004 15:56

Kortisoli-kokeet ovat hyvin yksinkertaisia suorittaa ja se ei vaadi kuin yhden verikokokeen. Mutta miksi haluaisit tietää oman kortisoli-pitoisuutesi? Kortisolia erittyy siis stressitilanteissa ja tällä tavoin se voi liittyä epäsuorasti ylikuntoon. En kuitenkaan lähtisi diagnosoimaan ylikuntoa kortisoliarvojen perusteella.

Seerumin kortisolipitoisuus lisääntyy Cushingin oireyhtymässä (kuukasvoisuus), jossa myös kortisolipitoisuuden vuorokausirytmi yleensä puuttuu. Lievästi kohonneita arvoja tavataan lihavuudessa, jolloin vuorokausirytmi on kuitenkin useimmiten säilynyt. Anorexia nervosa -potilailla esiintyy kohonneita kortisoliarvoja. Myös erilaiset stressitilanteet lisäävät seerumin kortisolia. Estrogeenit, e-pillerit ja raskaus lisäävät transkortiinipitoisuutta ja sen myötä kortisolipitoisuutta.

#2
01.03.2004 16:10

Itselläni on todettu (verikokein siis) kroonisesti kohonnut kortisoli, jota seurataan säännöllisesti. Ylikunnossa en ole eikä tämä diagnoosi ole vaikuttanut millään tavalla elämääni, ts. sitä ei hoideta millään tavalla eikä mun tarvitse huomioida sitä. Ketään ei myöskään kiinnosta selvittää miksi tasot ovat korkeat ja voisiko sille tehdä mitään. Lääkäreitähän ei tunnetusti lihaskasvu ja lihasmassan säilymisongelmat kiinnosta niin kauan kun siitä ei varsinaisesti ole mitään terveydellistä haittaa. Cushingin oireyhtymästä ei ole kyse. Tämä testattiin supressiokokeella.

Miksi muuten olet Violet kiinnostunut kortisolista?

#3
01.03.2004 16:45

Mulla todettiin joskus aikoinaan (anorexiaa sairastaessani) korkea kortisolipitoisuus. Kyllä sen itse huomasikin, monestakin asiasta. Esimerkkinä jatkuva virtsaamistarve, heikotus (erityisesti nukkumaan mennessä usein "vajoamisen" tunne), ärtyisyys ja keskittymiskyvyn puute. Oli varmaan ylikunnolla ja muulla stressilläkin (perheenjäsenen kuolema)osuutta asiaan.

#4
02.03.2004 15:53

Niin sen takia juuri haluaisin tietää kortisolipitoisuuteni, koska terveysasemanlääkäri kenellä kävin (alunperin hakeakseni penikkataudin takia lähetteen hierojalle) sanoi, että minulla on luultavasti krooninen ylikuntotila, joka on kestänyt jo vuosia ja hän epäili kortisolipitoisuuden olevan koholla, kun kerroin joutuvani käymään melko usein wc:ssä ja ollesaani iltaisin kamalan väsynyt. Tosiaan tuo heikotus sana kuvaa joskus olotilaani. Ei kumminkaan joka ilta.
Lääkäri vain tokaisi minulle, että lopeta nyt se urheilu ja en kestänyt kuulla tuommoisia kommentteja, koska ihminen, joka ei ole treenannut koko elämäänsä ei voi ymmärtää, että lopettaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Nyt varasin sitten ajan urheilulääkärille, jos hän ymmärtäisi minua paremmin. Eikö kohonneelle kortisolipitoisuudelle tosiaankaan ole mitään hoitoa? Anorexiaa minulla ei todellakaan ole, treenaan omasta mielestäni ihan normaalisti (6krt viikossa kuten monet täällä), mutta lääkärit sanovat sen olevan liikaa kropalleni....Tylsää tällainen kun ei saisi harrastaa niin usein sitä mistä nauttii...Tiedostan kyllä itse (mahdollisen) ylikuntotilani, mutta poispääsy siitä onkin hankalaa!

#5
02.03.2004 16:19

En tiedä onko vaivaan hoitoa, mutta mulle sellaista ei ainakaan ole tarjottu, vaikka olen ilmaissut huolestumiseni asiasta. Urheilulääkärillä en tosin ole käynyt vaan sisätautien polilla jonkun apulaisylilääkärin ja endokrinologin vastaanotoilla. Pistähän kommenttia, kuinka urheilulääkäri ottaa asiaan kantaa!

Mutta jos ylikuntotila todetaan ja diagnosoidaan niin silloin lepo on ainoa vaihtoehto. Ymmärrät varmaan, että ylikunnossa oleva keho ei ota mitenkään optimaalisesti treeniä ja ravintoa vastaan. Ja pahimmassa tapauksessa tilanne vaan pahenee ja seurauksena saattaa olla mm. ikäviä sydänoireita (itsellä rytmihäiriöt, jatkuvasti korkea pulssi, verenpaineongelmat, huimaus, väsymys...). Ja mahdollisesti jopa kroonisia oireita. Esim. itse en voi olla ajattelematta, että olenko omalla toiminnallani aiheuttanut nykyiset terveysongelmat (läppävika, kohonnut kortisoli). Ja usko pois, että näiden epäilysten kanssa ei ole mukava elää. Ota ylikunto vakavasti ja hoida se pois! Lupaan, että elämä (urheilullinen sellainen) jatkuu entistä loistokkaampana sen jälkeen!

#6
02.03.2004 16:53

Sulta vois määrittää myös verestä testosteronin ja testosteroni-kortisoli -suhteen ylikuntoon liittyen.

Ortostaattinen sykereaktio on myös hyvä. Siinä mitataan ensin leposyke, mieluiten 15 minuutin makuulla olon jälkeen. Sitten noustaan seisomaan ja mitataan syke 15 sekunnin kuluttua. Mikäli näiden kahden sykelukeman ero on enemmän kuin 15-20 lyöntiä/min, on se ylirasitustilan merkki.

Selkeää ylikunnon markkeria ei kuitenkaan ole.
Tässä erittäin hyvä artikkeli aiheestä väitöskirjan tehneeltä A. Uusitalolta:
http://www.physsportsmed.com/issues/2001/05_01/uusitalo.htm

#7
02.03.2004 17:10

Pidemmällä tähtäimellä voisi arvioida sykevaihtelua, se kertoo aika paljon, mutta toki paljon harjoitelleella se on suurta yleensä muutenkin. Eli yksittäisten sydämen lyöntien välinen aika vaihtelee ja se on hyvä, kertoo parasympaattisen tilan eli relaksoituneen tilan vallitsevuudesta. En kyllä tiedä kuinka hyvin urheilutestiasemilla on vertailuarvoja vielä sykevaihtelulle...Eli siis tuo ortostaattinen testi riittänee näin alkuun. Paljon parempi testi kuin nuo hormonit yleisesti, kuten voit tuosta A.Uusitalon tekstistä lukeakin. Sen sijaan ehkä plasman glutamiinin lasku voi kertoa jotain, varsinkin jos ylähengitystieinfektioita on ollut paljon.

Ravinto, uni ja muut asiat kuntoon. Ei voi olla suuri juttu toisaalta myös vähän levätäkin enemmän välillä. Ilman lepoa ei tapahdu positiivisia adaptaatioitakaan

#8
02.03.2004 17:47

Tosta syketasosta vielä sen verran, että siinä "kriittisessä" vaiheessa ei syke laskenut salitreenin aikana juurikaan alle 180 lyönnin, vaikka venytin sarjataukoja lähemmäs 10 minuuttiin (treenattavasta lihasryhmästä riipumatta). Eli hommaan ei paljon testiasemia enää siinä vaiheessa tarvittu ;).

Mutta joo, korostan vielä, että päällä oli jo jonkin aikaa kestänyt niukkakalorinen dieetti, kohtalaisen paljon tehokasta aerobista treeniä ja raskasta punttia päälle. Kesä menikin sitten kävelyn merkeissä...

#9
02.03.2004 19:10

"Ortostaattinen sykereaktio on myös hyvä. Siinä mitataan ensin leposyke, mieluiten 15 minuutin makuulla olon jälkeen. Sitten noustaan seisomaan ja mitataan syke 15 sekunnin kuluttua. Mikäli näiden kahden sykelukeman ero on enemmän kuin 15-20 lyöntiä/min, on se ylirasitustilan merkki."

Kuinka tärkeä se on että mitataan juuri 15 s kuluttua? Mistä kohtaa tuo 15 s mitataan? Siitä kun aloitetaan nouseminen vai siitä kun ollaan pystyssä?

Syke minulla ainakin saattaa nousta vielä pitkään tuon 15 s jälkeen kun seison paikallani. Jos kävelee todella rauhallisesti niin syke laskee alemmaksi kuin seisoessa. Onko nimenomaan se tärkeää että seistään paikallaan?

Hermis
"Tosta syketasosta vielä sen verran, että siinä "kriittisessä" vaiheessa ei syke laskenut salitreenin aikana juurikaan alle 180 lyönnin, vaikka venytin sarjataukoja lähemmäs 10 minuuttiin"

No huhhu! :o

#10
02.03.2004 19:26

Tarkemmin tutkittuna syke nousi noin 15 s, jonka jälkeen se laski joku 10 s ja sitten hitaasti lähti nousemaan.

Voisiko tuo seisomissyke olla jompikumpi noista paikallisista ääriarvoista?

#11
02.03.2004 20:27

Paikallaan seisten joo.Se sykereaktio n. 15 s kuluttua kuvaa (siis seistessä) parasympaattisen elimistön reaktiota ja muutaman minuutin päästä ilmeisesti enemmän sympaattisesta elimistöstä.

Seisomaan noustessa n. 400 ml verta "pakkautuu" jalkoihin. Tätä seuraa verenpaineen lasku ja sykkeen nousu. Syke huipussaan keskimäärin 12 sekunnin kohdalla, jonka jälkeen usein kompensoituu n. 10 s myöhemmin laskulla.

Kannattaa haeskella ortostaattiseen testiin liittyvää matskua googlella.

#12
02.03.2004 20:50

Mulla oli edellämainittujen oireiden lisäksi myös rytmihäiriöitä. Ei korkeaa pulssia, vaan sellaisia tuntemuksia kuin olisi jäänyt lyönti väliin...varsinkin iltaisin ja joskus keskellä yötä. Se oli aika pelottavaa. Kuten sulle täällä on kerrottu violet, ei asia parane muuta kuin levolla.

#13
03.03.2004 11:00

Itsekin olen viimeisten 3kk:n aikana tuskaillut oletetun ylikuntotilan kanssa, ja koettanut omaa tilaa seurailla juuri ortostaatisen sykkeen avulla.

Itse tietoa aiheesta etsiessäni törmäsin tähän sivuun: [http://sivut.koti.soon.fi/petri/jutut/leport.htm] jolla ortostaattisella sykkeellä näytetään tarkoitettavan syketta 60s seisomaannousun jälkeen. Onko tämä klassisen ilmauksen mukaista "potaskaa" vaiko vain toinen tapa mitata samaa asiaa?

Em. tavalla mitattuna ortostaattinen sykkeeni on ollut 25-45...

#14
03.03.2004 12:00

Nyt aamulla mittasin, niin leposyke oli 43 ja seisomaan nousun jälkeen nousi 81:een ja siitä laski 65:een, josta sitten alkoi hitaasti nousta, mutten enää mitannut.

Luulen ja toivon että se on jompikumpi noista arvoista. Nyt etsimään...

#15
03.03.2004 14:26

Kiitti noista artikkelilinkeistä, erityisesti englanninkielinen oli mielenkiintoinen.
Mä otan ylikuntotilan vakavasti kyllä, mutta mun on vaikea saada itteäni toimimaan sen mukaan...

Juha H: Mä en jaksanut edes välittää sen kommenteista, koska siitä näki, että urheilu ei ehkä ollu ihan sen elämäntapa (hirvee kaljamaha ja puheet kertoo paljon). Vaikea löytää lääkäriä, joka ymmärtäis oikeesti. Lääkärit aikaisemmin ovat sanoneet, että mun ylikuntotila on saattanut kestää jo vuosia. Lopetin kaksi vuotta sitten aktiivisen kilpa-aerobiccaamisen (jolloin treenattiin n.2-3h päivä) ja sitä ennen saman verran telinevoimistelua. Tämän jälkeen oon käynyt aerobicissä ja salilla, juossut ja harrastanut monenlaisia aerobisia lajeja. Pointtini oli siis, että untuu niin kamalalta yrittää hellittää treenaamisesta (edes hetkeksi), koska ei ole ikinä kokenut elämää ilman treeniä ja ilman treeniä en tunne oloani yhtä energiseksi ja pirteeksi.

Hermeliini: Uskon hyvin, että tuollaisten epäilysten kanssa ei ole helppo elää. Itselläni ei ole ollut rytmihäiriöitä, mutta monella urheilijaystävälläni on (jo hyvin nuorena siis) ja itse mietin aina silloin tällöin lapsettomuusriskiä (jonka eräs lääkäri mainitsi), jonka vaarassa tiedän olevinani, koska hormonitoimintani ei aina toimi kuten naisilla pitäisi (kuukautiskierto yms).

#16
03.03.2004 16:43

Tarkennus ortostaattiselle testille, lähteenä liite ry:n testauskansio. Nuo edelliset oli muistista heitettyjä :

Väh. 5 min. lepo --> leposykettä väh. 2 min. Seisomaan ja vähintään 3 min paikallaan.
Analysoitavia juttuja edellisten lisäksi mm.: keskimääräinen leposyke 3 minsaa seisonnan (ei seisokin) jälkeen ja maxsyke seisonnassa, syke ero 2-3 min - leposyke jne. Mutta siis tuo 15 s ja 15-20 pätee: ylirasitustilan merkki, varsinkin jos ei aihemmin ole vastaavaa ollut. Kaikille tämä ei päde, toisilla johtuen iästä, alaraajojen laskimotilavuudesta yms. Kaveri (huippuhiihtäjä) tekee testin joka aamu ja exceliin.

Tosiaan tuossa linkkinä oli hyvä juttu. 60 sekkaa on ihan hyvä vaihe sekin, ei kai kovin standardi, mutta samapa tuo kunhan mittaa aina samaan aikaan.

Fyysisen kunnon paraneminen laskee leposykettä, lisää sykevaihtelua ja vähentää ortost. sykereaktiota.

Kihulla ja liikunnalla (Heikki Ruskon johtamat projektit) on tosi suuri buumi sykevaihtelututkimusten suhteen. Ja perustuuhan mm. polarin ownindexkin sykevaihteluun. Jyrki vois tähän heittää paljonkin lisätietoa. Jokatapauksessa sykevaihtelun avulla voi päätellä tosi paljon asioita erilaisten analyysimenetelmien avulla: analysoidaan eri taajuuksilta jne.

#17
04.03.2004 14:51

No ihan vakavasti ottaen, haluan ottaa ylikunnon tarpeeksi vakavasti ja siksi kyselin tästä kortisolipitoisuudesta. Onko kenelläkään kokemuksia ylikunnon "parantumisesta"? Siis teittkö kevyttä treeniä vai ei treeniä ollenkaan?

#18
04.03.2004 16:11

Omat ylikuntokokemukseni ovat onneksi olleet (vielä?) kevyempää luokkaan kuin tässä mainitut, mutta itselläni parin viikon kieltäytyminen kaikesta liikunnasta joulun tienoilla helpotti hieman, mutta yhä vaan on turhan katkonaista tuo yöuni ja muutenkin väsyttää, joten vähensin nyt salitreenin kertaan viikossa jolla toivon saavuttavani sen että voin jatkaa juoksutreenejä ja samalla saada kuntokäyrän nousuun terveyttäni tuhoamatta.

Tiedän tapauksia joissa ylikunto on johtanut vuoden mittaiseen liikuntakieltoon, tai ainoaksi liikunnaksi on sallittu kevyt aerobinen liikunta, kuten kävely tai hyvin rauhallinen hölkkä. Mielstäni ei pitäisi olla vaikea valinta jos toisessa vaakakupissa on oma terveys ja toisessa (pakkomielteinen) liikuntaharrastus?
---
Googlettamalla löytyy useampikin sivu joilla tuota ortostaattista sykettä käsitellää; kaikilla löytämilläni syke seisaaltaan neuvotaan mittaamaan joko 15s tai 60s kohdalla.

Ymmärränkö oikein tuon JuhaH:n lainauksen testausoppaasta: levätään vähintään 5min jolta ajalta otetaan väh. 2min leposykkeen keskiarvo, jonka jälkeen noustaan seisomaan ja mitataan keskiarvosyke 3min ajan paikallaan seisten? Näinkö?

Itse olen mittaillut sykkeitäni nyt n. 3kk kerran viikossa, aina aamulla heti herättyäni: leposykkeeksi matalin arvo 8-10min levon aikana, ja sitten sykelukema 1min seisaallaan olon jälkeen. Sitten vaan nuo exeliin ja käppyrät kehiin. Ei varmaan ole mennyt ihan putkeen... :-/

#19
04.03.2004 16:28

2 viikkoa sairaslomaa, 3 kk:n liikuntakielto (kävely sallittua), 3 kk:tta treeniä pt:n valvonnassa, jonka jälkeen tila uusiutui lievänä. Nyttemmin olen oppinut huomioimaan näitä kehon viestejä enkä aja itseäni niin ahtaalle. Aikaahan on, eikä sitä tarvitse kaikessa olla niin täydellinen ;). Tämä on tätä elämänkoulua... Vuosien myötä myös arvot pehmenevät ja vähempikin riittää.

#20
05.03.2004 12:29

Päteekö siis 15-20 erotus kumpaankiin? Sekä seisomissyke 3 min seisomisen jälkeen - leposyke ja 15 s pystyyn nousun jälkeinen syke (eli se mihin se syke nousee korkeimmillaan) - leposyke? Vai mitä tarkoitti että pätee edelleen 15 s?

Tänään aamulla mittasin leposykkeen 40
maksimisykkeen nousun jälkeen 73 ja
minimisykkeen nousun jälkeen 59. Sykettä 3 min seisomisen jälkeen en mitannut, mutta jos se olisi ollut vaikka 65, niin ortostaattinen reaktio olisi ollu 65 - 40 = 25. Eikö? Olisiko noilla 73 ja 59 mitään virkaa sitten? Ne olisi ainakin tosi helppo mitata, kun katselee vain sykemittaria puoli minuuttia.

Nuo keskiarvo leposykkeet ovat siinä mielessä hieman huonoja että niissä sitten vaikuttaa jokainenkin pieni liike jonka tekee. Nielaisu esim nostaa sykettä heti melkein 10 bpm. Sen sijaan jos mittaa sitä mihin se syke kerta toisensa jälkeen laskeutuu, niin siinä ei juuri muutoksia tapahdu eikä vaikuta satunnaiset toiminnot.

Itselleni tuottaa aina mielihyvää kun syke laskee alle 40. On tottunut yhdistämään alempi on parempi. :)

#21
05.03.2004 12:43

Kannattaa selvittää viitearvoja jostain, mulla niitä ei tässä ole käsillä...Ja tosiaan kannattaa mieluumminkin vertailla omiin aikaisempiin...

-Opa- 5 minsaa vähintään lepoa, jonka jälkeen siis sykettä pari minsaa...

#22
09.03.2004 11:05

Onko muillakin sama juttu että syke on seisoessa selvästi korkeampi kuin hitaassa kävelyssä?

#23
09.03.2004 11:07

Niin ja kiitos Juha H pitää etsiä noita viitearvoja.

#24
09.03.2004 11:33

darvinisti: tsekkaa liite ry:n kuntotestauksen käsikirja v. 1998 ja/tai ota yhteyttä kuntotestausasemiin. Veikkaisin että kehon Jyrki tietää myös paljon enemmän aiheesta kuin mä...

kirjaudu sisään jos haluat vastata