Hyötysuhde
Tietääkö joku ihmisen hyötysuhteen kulutetulle ja ulos tuotetulle teholle? Olen kuullut vain, että suhde olisi noin 4, mutta se lienee rankka yleistys ja keskiarvo. Miten suhde käyttäytyy kevyessä rasituksessa ja maksimaalisessa työssä?
Vastaukset: 13
Mikä ihmeen luku toi 4 on? Millä kaavalla se on laskettu? Valistakaa nyt mua. Yleensä hyötysuhde ilmoitetaan prosentteina?
PP-ergoilla puhutaan yleensä noin 23%:n hyötysuhteesta. Tämän perusteella tuo luku neljä kääntyisi muotoon neljäsosa eli pyöristettynä 25%
miten ihmiselle voi laskea hyötysuhteen? en ymmärrä.
Hyötysuhteita on monenlaisia, perinteisin on mekaaninen hyötysuhde = mekaaninen työ / energiankulutus * 100. Mekaaninen työ mitataan esim. pyöräilyssä (ergometri) ihan yksinkertaisesti ulkoisesta työstä W = F * s. Kävelyssä ja juoksussa se arvioidaan lähinnä videoanalyysillä. Yleisesti ottaen mekaanisen työn määrittäminen on vaikeaa ja arviot siksi hyötysuhteessa heittelee suuresti n. 20 %:sta 80 %:iin. Esim. uinnissa hyötysuhde on n. 10 %, juoksussa n. 40 % ja kaikkein korkein hyppelyissä (elastinen energia). Toisaalta yksilöiden välinen ero on suuri. Jos haluaa että energiaa kuluu paljon liikunnassa, niin kannattaa olla mahdollisimman epätaloudellinen = huono liikkumisen hyötysuhde.
ahaa, eli se pitää laskea jokaiselle ihmiskehon toiminnalle erikseen. nonnii, nyt alkaa selvitä. eli mitään ihmiskehon "keskiarvohyötysuhdetta" ei ole olemassa tai ainakaan se ei kerro mitään järkevää.
Parista suomalaisesta opuksesta löytyy esimerkkejä hyötysuhteen laskennasta. Niitä ovat ainakin:
Pekka Luhtasen kirja vuodelta 1987, en tosin nimeä muista
Kuntotestauksen perusteet 1998, Liite ry
Kuntotestauksen käsikirja 2004, LTS
Siis kuinka kovalla teholla ihminen kuluttaa energiaa verrattuna ulos tulleeseen tehoon? Sen on siis yleensä sanottu olevan noin 4 kertainen, mutta tarkempää käyrää kaipaisin.
Miksi uinnissa olisi noin huono hyötysuhde? Miten uinnissa edes tehoa pystytään mittaamaan?
Luulisi hyötysuhteen olevan äärettömän huono silloin, kun ei tehdä mitään. Sen jälkeen se paranee, mutta huononeeko se taas maksimitehoa lähestyttäessä?
Tuo 4 x = 25 % mekaaninen hyötysuhde.
Mikä on ihmisen ruuansulatuselimistön hyötysuhde? Eli se hyötysuhde, jolla ihminen pystyy hyödyntämään nauttimansa energian.
Usein lasketaan vaan syötyjä ja kulutettuja kaloreita, mutta ei oteta huomioon sitä, että pystyykö ihminen käyttämään hyödyksi sen kaiken energian, jonka on nauttinut.
Vielä lisäkysymys. Vaihteleeko tuo hyötysuhde? Ts. Jos olet ollut niukkaenergisellä (miinuskaloreilla) ravinnolla pitkään ja alat tämän jälkeen syömään "normaalisti", niin pystyykö heti elimistö hyödyntämään kaiken sen energian, joka ravinnosta tulee? Vai meneekö osa energiasta "läpi" ?
Jb,
Riippuu lähinnä makroravintoainejakaumasta (ks. FitnessRx -artikkelini J. Hulmin sivuilta). Lisäksi tuohon vaikuttaa hieman se, että jos syö runsaasti rehuja, joista osa jää imeytymättä.
Aivan... Varmaan isoa osaa "näyttelee" juuri tuo ravinto, jota nauttii. Onko kyseessä rehuja vai jäisiä puolukoita... ;-)
Anssi,
tuo FitnessRx-artikkelisi (sikäli kun ymmärrän) käsittelee lähinnä eri ruoka-aineiden käyttämiseen liittyvää energiankulutusta (jolla silläkin on luonnollisesti paljon vaikutusta). Kuten sanot, tietty osa ravinnosta jää varmasti myös tyystin imeytymättä. Tuo osuus varmasti vaihtelee eri ruokalajien (ja ihmisten?) välillä huomattavasti, mutta onko tuosta mitään prosenttihaarukkaa olemassa?
Hyötysuhteesta sen verran....siis paljon riippuu siit miten liikutaan(tapa, tekniikka ). Juoksemisessa ja juoksemisessa on eroa. Eli vain tekniikkaan panostamalla juoksee samalla kunnolla pidempään ja kovempaa.
kirjaudu sisään jos haluat vastata