Keskustelut » Kauneus » krooninen väsymysoireyhtymä

krooninen väsymysoireyhtymä

16904
23. lokakuuta 2002 15:15


onkos kellään kokemuksia / tietoa ns. kroonisesta väsymysoireyhtymästä? mistä alkanut (esim. sitkeästä pöpöstä), oletko saanut oireet kuriin ja miten, oletko päässyt eroon kuumeilusta, uupumuksesta, flunssakierteistä ym.? mitä muita oireita?

kaikki lekurithan ei tätä tunnusta ollenkaan, vaan pitävät luulotautisten huuhaana.

ai miksi kysyn? mielenkiinnosta ja ystävää auttaakseni.

Vastaukset: 9

#1
24.10.2002 08:31

No hei haloo...

"kaikki lekurithan ei tätä tunnusta ollenkaan, vaan pitävät luulotautisten huuhaana."

Hyvä että sentään tuon liitit kyselyysi. Huuhaa kun on niitä uskovaisten juttuja.

#2
24.10.2002 12:10

kummallisen kitkerä kommentti, herra olympia. eikö yllä kysytty kokemusten ja tiedon perään, toiveena siis asialliset kommentit ja argumentointi. puolesta ja vastaan. oudon hyökkäävä on kantasi. arvatenkaan et tiedä, että on myös iso tukku lääkäreitä, jotka eivät leimaa kroonista väsymysoireyhtymää luulotaudiksi (kuten sinä ilmeisesti suoralta kädeltä teet).

esimerkiksi minä voin esittää mustaa valkoisella siitä, ettei asiaa ohiteta enää olankohautuksella. joten tässäpä tulee oireita ja selviytymistarinaa:

itselläni siis ilmeni krooniseen väsymysoireyhtymään yhdistettyjä oireita vaikeaan tulehduskierteeseen liittyen. diagnoosia ei toki tehty heti, vaan se otettiin esille vasta kuukausien kuluttua, kun syytä jatkuvalle kuumeilulle, infektioille ja käsittämättömälle väsymykselle ei löytynyt.

kierre alkoi syksyllä toistuvina flunssatauteina, kunnes kuume jäi pysyvästi korkealle vähän ennen vuodenvaihdetta ja jatkui yhtä soittoa puolisen vuotta. huimasi, päätä särki ja koko kroppaa heikotti. syksyllä olin aloittanut työt uudessa paikassa, tein toista työtä osa-aikaisena ja treenasin. epäiltiin ylirasitusta, ja sen vuoksi aluksi pelättiin flunssan jälkeistä sydänlihastulehdusta. sitten käytiin läpi hiv-testit, reuma- ja muiden vakavien sairauksien mahdollisuus, ja vielä kuvattiin sisäelimet sekä pään poski- ynnä muut ontelot. tässä vaiheessa löytyi vaikea kitalokerontulehdus, jonka korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkäri arvioi saaneen alkunsa osin likaiselta työpaikalta, osin flunssan jälkitautina, ja antoi moitteet liian kovasta tahdista.

kitalokerontulehdus hellitti pian löytymisensä jälkeen - ilman lääkehoitoa, kiitos vielä siinä vaiheessa voimissaan olevan vastustuskyvyn - sillä työsuhteeni päättyi ja pääsin eroon pölystä ja liasta. tässä vaiheessa - elettiin helmikuuta - alkoi sisätautilääkäri puhua kroonisen väsymysoireyhtymän mahdollisuudesta: lämpöily ei hellittänyt, ja vaikka em. tulehduksen aikaiset oireet hellittivät, alkoi niiden tilalle tulla uusia (allergisia reaktioita, poskiontelovaivoja, päänsärkyä, hikoilua ja käsittämätön, koko ajan lisääntyvä uupumus). varmaa diagnoosia ei tehty, sillä sairastelu oli jatkunut vasta (!) kolme kuukautta, ja kroonisesta voy:sta puhuttiin kuulemma vasta puolen vuoden jälkeen. nämä saattaisivat siis olla vain kovan infektion jälkioireita, jotka eivät välttämättä kehittyisi sen enemmäksi, vaan menisivät piakkoin ohi.

vaan eivätpä menneet. sairaslomasta, levosta, rentoutumisesta, terveellisestä ruokavaliosta, epäterveellisestä hemmottelusta, sinnittelystä ja vaikka mistä huolimatta uupumus ja kuumeilu jatkui. heikotti, hengästytti, sydän hakkasi, keskittyminen oli vaikeaa ellei mahdotonta.. yritin ulkoilla, mutta himourheilijana kävelyvauhti lähinnä kismitti, silti enempääkään ei uskaltanut, kun ruumiinlämpö oli korkealla. ennen pitkää olin aivan käärmeissäni ja turhautunut, sillä yhä vieläkään sairastamiseeni ei ollut oikein selkeää syytä, saati paranemisohjeita. eikä normaalista elämästä todellakaan tullut mitään.

kysymys ei siis ollut mistään tavallisesta väsymyksestä, velttoilusta, kovasta nukkumisesta tai päiväunien tarpeesta: en käpertynyt masentuneena ja luovuttaneena vällyjen väliin tai ollut vailla mielenkiintoa, itsesäälissä ja haluton tekemään mitään. kun en voinut treenata, yritin käyttää tavallista enemmän aikaa opintojen edistämiseen, kirjallisuuteen, käsitöihin, ystäviin jne., mutta valtaosan ajasta olo oli niin heikko, etten jaksanut keskittyä edes tv:n katseluun. unihäiriöitäkin jo oli, vaikka taudinkuvasta (ja nimestä!) voisi muuta päätellä.

huhti-toukokuussa alkoi sitten paljastua. edelliseltä työpaikaltani löytyi paha kosteusvaurio ja hometta, jonka vuoksi minunkin verestäni testattiin homearvoja. ne olivat yhä vielä korkealla, vaikka työpaikan olin jättänyt jo tammikuussa! mitä ilmeisimmin flunssakierteeni oli saanut alkunsa juuri työpaikan homevauriosta, ja elimistön kuukausikaupalla jatkunut kamppailu johti lopulta väsymysoireyhtymään.

henkistä helpotusta toi jo se, että jonkinlainen syy-seuraussuhde alkoi paljastua. tässä vaiheessa myös ruumiinlämpö oli hieman laskenut, enää 2-5 pykälää päälle maagisen 37 asteen, ja sain oikein luvan kanssa uskaltautua jo treenaamaan. "kevyt" alku oli hankalaa, ja ylilyöntejä tuli: kevään aikana sairastin flunssan poikineen. pikkuhiljaa, hyvin hiljaa, olo alkoi kuitenkin parata, ja keho kestää enemmän. ja ihan varmasti yksi auttava tekijä oli liikunta, vaikka se liiallisena johtikin infektioon: yhtäältä se oli henkireikä, toisaalta se vahvisti kehoa ja antoi itseluottamusta siihen, että tästä vielä noustaan. ja niin siitä noustiin, vaikka vielä koko kesän kamppailin väsymystä vastaan. mutta kun vastustuskykyä tuli lisää, keho kesti kovempaakin urheilua, ja se taas jälleen vahvisti immuniteettia - tietenkin yhdistettynä riittävään lepoon ja ravintoon. nousujohteisuus monen kuukauden turhautumisen jälkeen niin mannaa, että se peitti alleen ne oireet, jotka vaivasivat ajoittain vielä seuraavaan kevääseen.

pitkän sepustukseni pointti on, ettei tuossa oireyhtymässä ole kysymys mistään laiskan tyypin vetämättömyydestä tai elämäänsä tyytymättömän velttoilusta. eikä todellakaan mistään luulotautisesta marinasta, itsesäälistä tai siitä, ettei ottaisi itseään niskasta kiinni.
diagnoosia ei myöskään tehdä tuosta noin vain, vaan potilas tutkitaan ensin läpikotaisin.
usein oireyhtymä saa alkunsa juuri vaikeasta tulehduksesta, joka kiivastahtisen elämäntavan ja epäonnisten sattumusten vuoksi syö liian kauan vastustuskykyä. oireet ovat moninaisia, hieman ylikunnon kaltaisia, eivät kaikki välttämättä kovin voimakkaita, mutta yhdessä ne saattavat tehdä elämän hyvin hankalaksi. tarkkoja syitä tai oireyhtymän syntyprosessia ei vielä tiedetä, eikä jokaiselle potilaalle sopivia selviytymiskeinoja osata listata: toisella esim. liikunta saattaa vain pahentaa oireita. huuhaaksi niitä ei kuitenkaan kannata - ainakaan mistään tietämättömien - mennä leimaamaan.


#3
24.10.2002 12:51

No sehän on hyvä että sinä "nimetön" korjasit tämän minun "kummallisen kitkerän kommenttini". Ja oli ihan ok lukea kirjoittamaasi tekstiäsikin, ei siinäkään mitään.

Seuraavaksi sinä saat varmaankin täältä keho.netistä oman palstan, johon voit vastailla sinulle kohdistettuihin ongelmallisiin kysymyksiin.

#4
24.10.2002 15:20

tästähän jännä ketjunalku tuli..

nimettomälle kiitos pitkästä ja mielenkiintoisesta tarinasta. kommentteja tosiaan kaipasin puolesta ja vastaan.

mr.olympia, kyllä minäkin olen ollut hiukan kiikun kaakun uskoako taudin - tai oireyhtymän - olemassaoloon vai ei, sillä oireet sopivat niin moneen lähtöön, mm. tuohon ylikuntoon. en kyllä toisaalta leimaisi sitä luulotaudiksikaan, hämmentää vaan, kun oireet tuntuvat olevan niin moninaiset. ja lääkäreillä tosiaan kuuluu olevan vähän vastakkaisia näkemyksiä.

#5
JR2
24.10.2002 19:01

Pari hassua avausta on ketjuihin tullut olympian suunnasta??

#6
25.10.2002 09:45

Mitäs sitä itselleen voi. Jos on hassu mies, niin tokihan niitä "hassuja avauksiakin" syntyy.

#7
25.10.2002 11:05

no ei ne lääkäreitten näkemykset nyt välttämättä niin "vastakkaiset" ole. ihan vakavasti oireyhtymään suhtaudutaan, vaikka tunnustetaan, että syy-seuraussuhteet eivät ole tarkkaan tiedossa. netistä löytyy suomeksikin dokumenttia, englanniksi tauti kuuluu 'chronic fatique syndrome'.

#8
25.10.2002 11:28

Englanniksi "chronic fatigue syndrome" eli CFS. Tässä pari linkkiä joista löytyy myös asiaa hoitokeinoista.

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/000120.htm

laaja englanninkielinen sivusto aiheesta:
http://www.cdc.gov/ncidod/diseases/cfs/

JR2: Totta. Toisaalta eihän niitä ole pakko lukea, joten annetaan Olympian kiukutella rauhassa, jos ei täysin karkaa lapasesta =)

#9
20.11.2002 09:15

Ollaan taidettu olla samassa home-lafkassa töissä (pitkän sepostuksen tehneen neidon kanssa). 1,5 vuotta lämpö 37,5 homeen takia + miljoona muuta oiretta. Kannattaa siis jatkossa tutkia duunipaikka kunnolla ennenkuin taloksi asettuu..

kirjaudu sisään jos haluat vastata

Keskustelut » Kauneus » krooninen väsymysoireyhtymä