Artikkelit » » Stevia tulee ja Hartwallin Jaffa on nyt Super!

Stevia tulee ja Hartwallin Jaffa on nyt Super!

Terveystietoiset blogini lukijat ovat jo pitkään tienneet, että synteettisille makeutusaineille on olemassa vaihtoehto: steviakasvista saatava luonnollinen makeutusaine. Olin tänään (15.12.2011) kuuntelemassa Hartwallin tiedotustilaisuutta ensimmäisistä stevialla makeutetuista virvoitusjuomista. Tässä raporttini. Stevia hyväksyttiin 11.11.2011 Euroopan Unioni hyväksyi äskettäin uuden, steviakasvista (Stevia rebaudiana) valmistettavan makeutusaineen käytettäväksi elintarvikkeissa. Kyse on siisstevioliglykosideista, joista käytetään usein lyhyesti nimeä stevia. Asiaon varsin mielenkiintoinen ja siitä on puhuttu viime aikoina paljonmediassakin. Kaloritonta makeutta luonnosta Hartwallin viestintäpäällikkö Taru Tuominen oli koonnut stevialla makeutettujen tuotteiden julkistamistilaisuuteen hyviä asiantuntijoita ja asiasta kiinnostuneen yleisön. Vilkkaan haastattelun myötä saimme aika hyvän käsityksen siitä mitä kaikkea Hartwall on 5 vuoden aikana puuhaillut stevian eteen. Vaikka en ole mikään virvoitusjuomien suosija, on tämä ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, että löytyy luontainen vaihtoehto myös keinomakeutusrintamalla. Tämä luontainen ja kaloriton makeutusaine on saavuttanut suuren suosion esimerkiksi USA:ssa, Japanissa ja Australiassa, ja sen uskotaan mullistavan juomamarkkinoita ja elintarvikealaa myös Suomessa. Voi toivoa, että Hartwall saa tämän asian käännettyä menestystarinaksi ja muut elintarviketoimittajat seuraavat perässä korvaten esim. aspartaamilla makeutetut tuotteet stevialla. Hyväksyttyä makeutta EU on hyväksynyt steviakasvin makeutta tuottavat stevioliglykosidit elintarvikekäyttöön. Stevioliglykosideja saadaan uuttamalla steviayrtin lehtiä (joko vedellä tai alkoholilla). Tärkeimmät stevioliglykosidit ovat Reb‐A (rebaudiosidi‐A) ja steviosidi. Kielenkäyttöön on jo nyt iskostunut termi 'stevia' kuvaamaan steviasta uutettuja makeutta tuovia ainesosia. Ei taida häiritä ketään muita kuin joitakin Eviran paperinpyörittäjiä, että puhutaan pelkästään steviasta? Evira on jo nyt huomauttanut, että tuotteen etiketissä ei ehkä pitäisi käyttää sanaa Stevia ja kasvin kuvaa ei saa esiintyä samassa yhteydessä. Toivotaan, että Hartwall ja Evira neuvotteluissaan saa tuohon asetelmaan jotain tolkkua jossain vaiheessa. Eviralle suosittelen maalaisjärjen käyttöä. Stevioliglykosideja voidaan käyttää mm. juomissa, makeisissa ja pöytämakeuttajana. Sen sijaan kasvin käyttöä sellaisenaan ei ole hyväksytty EU:ssa. Tämä saattaa ihmetyttää, mutta näin se nyt vain on. Stevian ADI‐arvo on 4 mg/kg/vrk, eli suomeksi sanottuna sitä saa vetää napaansa 4 mg painokiloa kohti päivittäin ihan turvallisesti. Stevialle on annettu oma lisäainekoodinsa: E960 USA:n ravitsemusterapeuttien yhdistys (ADA) sanoo näin steviasta: "Stevia rebaudiana A on turvallinen ja sopii pöytämakeuttajaksi ja elintarvikkeisiin lisättäväksi. Sillä ei ole osoitettu erityisiä terveyshyötyjä suhteessa muihin intensiivimakeuttajiin nähden." USA:n diabetesliitto sanoo: "Stevia on todettu turvalliseksi käytettäessä hyväksyttyjen saantisuositusten puitteissa." Stevioliglykosidit eivät imeydy ohutsuolesta, koska ihmiseltä puuttuu entsyymit niiden pilkkomiseksi. Stevioliglykosidit fermentoituvat paksusuolessa bakteerien vaikutuksesta. Fermentaatiossa syntyy vapaata steviolia, joka imeytyy osittain takaisin verenkiertoon. Maksa muuttaa takaisin imeytyneen steviolin glukuronihapon johdannaiseksi, jonka elimistö erittää virtsaan. Osa stevioliglykosideista erittyy sellaisenaan ulosteeseen. Hyvää ja huonoa Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen toi vakuuttavalla tavallaan esille steviasta kerääntyneen vaatimattoman kliinisen tutkimusnäytön. Hyvää on se, että koe-eläimillä steviaa on tutkittu tosi paljon. Huonoa on se, että ihmisellä steviaa on tutkittu hyvin vähän. Vaatimattomat kliiniset kokeet saavat todennäköisesti jatkoa ja voidaan saada tietää käyttäytyykö stevia samalla tavalla ihmisessä kuin koe-eläimessä Steviasta ei ole toistaiseksi siis julkaistu kattavia väestötutkimuksia. Sen sijaan riskitekijätutkimuksia on muutamia, jotka esitellään seuraavassa. Eräässä tutkimuksessa (Chan et al., 2000) 106 kiinalaista kohonneesta verenpaineesta kärsivää, mutta muutointervettä henkilöä satunnaistettiin, joko lumelääkkeelle tai stevia rebaudinansteviosidiglykosidille. Koehenkilöidenkeski‐ikä oli 54 vuotta. Sekä steviosidi että lumelääke annosteltiin kapselina kolme kertaapäivässä yhden vuoden ajan. Steviosidiannos oli 750 mg päivässä kolmeen osaan jaettuna.Annos vastaisi 80 kiloa painavalla henkilöllä annosta 9,4 mg/kg/pv.Ennen tutkimuksen alkua mahdollinen verenpainelääkitys lopetettiin, ja kaikki koehenkilötkävivät läpi neljän viikon run‐in‐jakson. Tutkimusjakson alkaessa koehenkilöiden verenpaineoli molemmissa ryhmissä n. 166/103 mmHg. Stevia laski merkitsevästi verenpainetta. Systolinen verenpaine laski lähtötilanteesta (166 mmHg) lähes 10 mm arvoon 153 mmHg. Lumelääkettä saaneiden verenpaine ei laskenut ollenkaan. Vakuudeksi löytyy vielä toinen verenpainetutkimus (Hsieh MH et al., 2003), jossa oli samansuuntaiset tulokset. Lisäksi löytyy muutama tutkimus, jossa stevialla ei ole saatu aikaiseksi verenpaineen laskua. Tarvitaan huomattavan paljon lisää tutkimuksia. Ehkä Harvardin yliopisto kiinnostuu asiasta? Entä sitten, miten stevia vaikuttaa verensokeriin? Pienessä tanskalaistutkimuksessa (Gregersen S et al., 2004) oli mukana 12 aikuistyypin diabeteksesta kärsivää henkilöä. Tutkimuksessa testattiin yksittäisen kokeellisen aterian aiheuttamaa (aterianjälkeistä) sokerivastetta. Koehenkilöt eivät saaneet olla insuliinihoitoisia, mutta tablettilääkkeitä käyttävät potilaat hyväksyttiin mukaan. Ennen testiateriaa ei kuitenkaan saanut ottaa verensokerilääkkeitä. Jokainen koehenkilö sai kerran lumetta ja kerran steviosidia koeaterian yhteydessä.Koeaterioiden välissä piti olla viikon välijakso, jolloin koehenkilöt elivät ja söivät normaalisti.Koeateria sisälsi 412 kcal (proteiinia 16 E %, rasvaa 30 E% ja hiilihydraatteja 54 E%). Stevia vähensi aterianjälkeisiä sokerivasteita 18 % lumejauhoon verrattuna. Semyös kiihdytti aterian jälkeistä insuliinin eritystä 40 % lumeeseen verrattuna (insulinogenicindex). Lisäksi on muutamia tutkimuksia, jossa stevialla ei ole vaikutuksia verensokerin käyttäytymiseen. Stevian vaikutusta verensokeriin pitää tutkia lisää. Stevialla tehdyistä tutkimuksista suuri osa oli tehty eri annoksilla kuin mikä on suositeltu ADI ‐arvo ("miten paljon tuotetta saa turvallisesti nauttia päivässä") Euroopassa ja USA:ssa. Huomattavaa on myös, että pitkäaikaistutkimukset on tehty vain aasialaisessa väestössä. Olemassa olevien kliinisten tutkimusten perusteella stevia sopii makeutusaineeksi niin terveille kuin diabeetikoilla ja kohonneesta verenpaineesta kärsivillekin. Kaupallisella steviavalmisteella saadut tulokset aterianjälkeisiin insuliini‐ ja sokerivasteisiin ovat mielenkiintoisia, mutta kaipaavat vahvistusta jatkotutkimuksissa. Stevian haittavaikutukset ovat harvinaisia ja lieviä. Stevioliglykosideilla on hyvin vähän haittavaikutuksia. Käyttöön voi liittyä lievä pistävä jälkimaku suussa ja siksi stevioliglykosideja käytetään elintarvikkeissa usein yhtä aikaa jonkin toisen makeutusaineen kanssa. Harvinaisena esiintyy mahasuolikanavan haittavaikutuksia (esim. täyttymyksen tunnetta). Yksittäisiä allergia‐ ja yliherkkyystapauksia on kuvattu kirjallisuudessa. Stevian terveysvaikutuksista kaivataan jatkossa kattavampaa tietoa. Jokainen voi halutessaan etsiä käsiinsä nämä tutkimuslähteet: Anton SD et al. Effects of stevia, aspartame, and sucrose on food intake, satiety, and postprandialglucose and insulin levels. Appetite. 2010 Aug;55(1):37-43 Barriocanal LA et al. Apparent lack of pharmacological effect of steviol glycosides used assweeteners in humans. A pilot study of repeated exposures in some normotensive andhypotensive individuals and in Type 1 and Type 2 diabetics. Regul Toxicol Pharmacol. 2008Jun;51(1):37-41 Brahmachari G et al. Stevioside and related compounds ‐ molecules of pharmaceuticalpromise: a critical overview. Arch Pharm (Weinheim). 2011 Jan;344(1):5‐19. Chan et al. A doubleblindplacebocontrolledstudy of the effectiveness and tolerability of oralstevioside in human hypertension. Br J Clin Pharmacol. 2000 Sep;50(3):215-220. Ferri LA et al. Investigation of the antihypertensive effect of oral crude stevioside in patientswith mild essential hypertension. Phytother Res. 2006 Sep;20(9):732-736 Gregersen S et al. Antihyperglycemic effects of stevioside in type 2 diabetic subjects. Metabolism.2004 Jan;53(1):73-76. Hsieh MH et al. Efficacy and tolerability of oral stevioside in patients with mild essentialhypertension: a two-year,randomized, placebo-controlledstudy. Clin Ther.2003 Nov;25(11):2797-2808 Maki KC et al. The hemodynamic effects of rebaudioside A in healthy adults with normal andlownormalblood pressure. Food Chem Toxicol. 2008 Jul;46 Suppl 7:S40-46 Maki KC et al. Chronic consumption of rebaudioside A, a steviol glycoside, in men and womenwith type 2 diabetes mellitus. Food Chem Toxicol. 2008 Jul;46 Suppl 7:S47-53 Brown R et al. Artificial Sweeteners: A systematic review of metabolic effects in youth. Int JPediatr Obes. 2010 August; 5(4): 305–312. Fung TT et al. Sweetened beverage consumption and risk of coronary heart disease in women.Am J Clin Nutr. 2009 Apr;89(4):1037-1042. Magnusson BA et al. Aspartame: a safety evaluation based on current use levels, regulations, andtoxicological and epidemiological studies. Crit Rev Toxicol. 2007;37(8):629-727. Malik VS et al. Intake of sugarsweetenedbeverages and weight gain: a systematic review. Am JClin Nutr. 2006 Aug;84(2):274-288. Mattes RD & Popkin BM. Nonnutritive sweetener consumption in humans: effects on appetiteand food intake and their putative mechanisms. Am J Clin Nutr. 2009 Jan;89(1):1 Tuotekehityspäällikkö Hannele Alakarhu kertoi stevian suomista mahdollisuuksista ja haasteista juomien kiintoisana makeuttajana. Maailmalla steviaa on käytetty jo pitkään, mutta Suomessa sen käyttö on uutta, ja siksi se saattaa herättää mielenkiinnon lisäksi paljon kysymyksiä. Tälle sivulle olen koonnut ravitsemusammattilaisten käyttöön varatusta materiaalista vain pienen osan. Kysy lisää tarvittaessa vaikka minulta. Jos en tiedä, otan asiasta selvää. Lisätietoa asiasta on osoitteessa www.stevia.fi. Christer Sundqvist on filosofian tohtori, biologi, terveystoimittaja, ravintovalmentaja, kirjailija sekä Suomen suosituin terveys-, ravinto-, liikuntaluennoitsija. Christer kertoo totuudet ja valheet liikunnasta sekä ravinnosta suositussa blogissaan osoitteessa http://sundqvist.blogspot.com/
Tietoja kirjoittajasta
Tempaus 70a0729ccb3aad974a16b41d04c8b5414a338a0e116838d7b006aa78c730a85b