Artikkelit » Harjoittelu » Liikunta ja syke

Liikunta ja syke

Artikkeli kertoo mIten arvioit oman maksimisykkeen ja kuinka syke mitataan.

Oma maksimisyke

Jotta voit määrittää sopivat sykerajat kunnon kohottamiseen, sinun täytyy ensin tietää oma maksimisykkeesi. Maksimisykkeellä tarkoitetaan sydämen lyöntitiheyttä eli sykettä (lyöntejä minuutissa) tilanteessa, jolloin syke ei enää nouse, vaikka rasitus lisääntyisi.

Ikään suhteutetun maksimisykkeen voit arvioida itsellesi seuraavan kaavan mukaan Maksimisyke = 205 - 0.5 x ikä Esimerkiksi 50 vuotiaan arvioitu maksimisyke on 205-25 = 180 lyöntiä minuutissa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että maksimisyke voi vaihdella yksilöllisesti suurestikin, ilman että syynä on sairaus. Huono tai hyvä fyysinen suoristuskyky ei myöskään merkittävästi vaikuta maksimisykkeeseen.

Sen sijaan erilaiset sydän ja verenkiertoelimistön sairaudet ja hoitoon käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa sykkeeseen.

Sykkeen mittaus

Sykkeen voi mitata tunnustelemalla valtimoa kaulalta tai ranteesta. Sydämen sykkeen saat laskemalla lyönnit 15 sekunnin ajalta ja kertomalla sen neljällä. Näin mitattu syke on ns. jälkisyke ja se ennättänyt laskea vähän liikunnanaikaisesta arvosta.

Sykkeen mittaamiseen voi käyttää myös sykemittaria, joka helpottaa mittausta ja laskee liikkujalle sopivat sykealueet. Sykealueet Kevyt liikunta 50-60 % maksimisykkeestä

kevyttä, pitkäkestoista ja hidasta liikuntaa
edistää rasva-aineenvaihduntaa Kohtuukuormitteinen liikunta 60-70 % maksimisykkeestä
kohtuukuormitteinen peruskestävyysharjoittelu kohentaa kuntoa maltillisesti
vahvistaa sydäntä parhaalla mahdollisella tavalla
energialähteenä suurimmaksi osaksi rasvat Aerobinen harjoittelu 70-80 % maksimisykkeestä
kehittää sydämen lisäksi hengityselimiä, keuhkojen toimintaa ja yleistä kestävyyttä
liikunta on kohtalaisen raskasta
energianlähteenä suurimmaksi osaksi hiilihydraatteja rasvan asemasta Anaerobinen harjoittelu 80-90 % maksimisykkeestä
harjoittelua suositellaan pääasiassa niille, jotka tavoittelevat korkeaa suoristuskykyä Liikuntaa aloittelevalle ja esim. laihduttajalle sopivin liikuntamuoto on kevyt ja kohtuukuormittainen liikunta. Kestävyyskunnon parantamiseksi liikunnan tulisi ainakin lievästi hengästyttää ja aiheuttaa hikoilua. Liikunnan pitäisi olla laihdutusliikuntaa rivakampaa.

Lähteet: Liiku, laihdu ja voi hyvin, Katariina Kukkonen-Harjula ja Raija Laukkanen, Polar Electro Oy, Kempele

Tietoja kirjoittajasta
Tempaus 70a0729ccb3aad974a16b41d04c8b5414a338a0e116838d7b006aa78c730a85b