Artikkelit » » Aspartaamin turvallisuus

Aspartaamin turvallisuus

Aspartaamin turvallisuus

Miksi tällainen kohu aspartaamista (nimenomaan USA:ssa)?

1. Aspartaami on todellinen uhka sokeriteollisuudelle. Itse asiassa sokeriteollisuus pelkäsi kuoliniskua, kun aspartaami tuotiin markkinoille. Ei ole sattumaa, että jo hyväksytty tuote pantiin kymmeneksi vuodeksi pannaan pelkän spekulaation perusteella. Tuon spekulaation perusteet
löytyvät faktat - osiosta.

2. USA on otollista maaperää kaikille skandaaliuutisille. Salajuoniteoriat myyvät erittäin hyvin ja niillä tehdään paljon rahaa (kirjat, oikeudenkäynnit jne.). Itse olen monen kertaa hämmästynyt, miten fanaattisesti amerikkalaiset tuttavani suhtautuvat viimeisiin muoti-ilmiöihin (Zone, Fit for Life, Eat by Your Blood Type jne.) tai mihin tahansa talous- tai poliittiseen teoriaan.

3. Aspartaamihuuma on luonut uuden bisneksen eli luonnolliset makeutusaineet. Näille bisneksille aspartaamin mollaus on elinehto.

Faktat:
Aspartaami on dipeptidi, joka muodostuu aminohapoista fenyylialaniini ja asparagiinihappo. Aineen turvallisuus perustuu siihen, että molempia aminohappoja esiintyy runsaasti ravinnossa ja että se hydrolysoituu normaalisti ruuansulatusjärjestelmässä. FDA asetti turvallisuusrajan 50mg/kg/päivä, mikä on käytännössä erittäin korkea, perustuen NOEL (lowest no-observed-effect level) arvoon 2000mg/kg/päivä! (1)

Aspartaamille haettiin FDA-hyväksyntää jo vuonna 1973. FDA hyväksyi aspartaamin seuraavana vuonna, mutta hyväksyntää seuranneista huomautuksista aivovaurioiden riskistä FDA asetti aspartaamin markkinointikieltoon, kunnes turvallisuusnäkökohdat tulisi näytettyä toteen. Merkillepantavaa on se, että kyseiset huomautukset tulivat niin nopeasti, etteivät ne voineet perustua havaintoihin saati sitten tutkimuksiin.

Kun aspartaami lopulta sai markkinointiluvan, valitukset anekdooteista terveyshaitoista lisääntyivät ensimarkkinoinnin aikana. Näiden seurauksena FDA valjasti CDC:n (U.S. Centers for Disease Control and Prevention) tutkimaan valituksia ja päättämään jatkotutkimusten tarpeesta. Tulokset
eivät kyenneet osoittamaan yhtään spesifistä osapopulaatiota, joka olisi muita herkempi haittavaikutuksille tai että mikään oireryhmä olisi selvästi riippuvainen aspartaamista. CDC:n raportti sanoo: Valtaosa raportoiduista haitoista olivat lieviä ja oireita, jotka ovat tavallisia normaalilla väestöllä. (2) Yleisimmät oireet olivat päänsärky, huimaus ja vatsavaivat.

Aspartaamin lanseerannut Nutrasweet Company teki myös oman vapaaehtoisen kyselytutkimuksen. Ensimmäisinä vuosina 1983-1986 valitusten määrä oli korkeimmillaan, mutta väheni tasaisesti vuosien 1987-1993 aikana, vaikka aspartaamin myynti kasvoi samana aikana.

Aspartaamin turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia. Yksi näistä oli kuuden kuukauden sietokykytutkimus, jossa käytettiin 75mg/kg/päivä annosta, annosta joka on yli FDA:n ylärajan ja 25 kertainen verrattuna 90%:n persentiiliin aspartaamin nykykulutuksessa (90% ihmisistä syö enintään tuon määrän jaettuna 25:llä). 83% osallistujista (n=108 ) valitti vaivoja, joita oli 72 erilaista ja vakavuusasteeltaan miedosta keskimääräiseen. Yleisimmät olivat päänsärky ja vatsavaivat. MITÄÄN EROA VALITUSTEN MÄÄRÄN JA LAADUN SUHTEEN EI HAVAITTU KOERYHMÄN JA PLACEBORYHMÄN VÄLILLÄ. (3)

Aspartaamia on tutkittu myös pitkäkestoisissa tutkimuksissa (4,5). Muita mielenkiintoisia tutkimuksia ovat mm. (6,7) Vieläkin selvemmäksi asia käy, kun sitä tarkastellaan aspartaamin
hydrolyysin tuloksena syntyvien tuotteiden kannalta:

Asparagiinihappo (Aspartic acid)

Muodostaa 40% aspartaamista painon suhteen. On spekuloitu, että mononatriumglutamaatin (Monosodium glutamate, MSG) nauttiminen asparagiinihapon (läheisesti yhteydessä glutamiinihappoon) kanssa yhdessä nostaisivat plasman aspartaatti- ja glutamaattipitoisuudet sellaiselle tasolle, joka voi aiheuttaa aivovaurioita. Tutkimukset eivät ole kyenneet
osoittamaan merkittäviä asparagiinihappotasojen nousua ilman, että aspartaamin määrä on ollut yli 100mg/kg. Tämä vastaa 16 litraa aspartaamimakeutettua virvoitusjuomaa 80 kiloisella henkilöllä. Akuutti 200mg/kg annos nosti asparagiinihapon huippulukemat tasolle 7.6 +- 5.7 mol/l, mikä on huomattavasti alle hermomyrkyllisen tason. Tutkimukset aspartaamin ja mononatriumglutamaatin yhteisvaikutuksesta annostuksilla 34 mg/kg, ovat ihmisillä nostaneet aspartaatin ja glutamaatin tasoja plasmatasoja saman verran kuin korkeaproteiininen ateria. Annos maitoa sisältääkin 13 kertaa enemmän asparagiinihappoa kuin aspartaamimakeutettu virvoitusjuoma-annos. (7)

1. FDA, Food additives permitted for direct addition to food for human consumption; aspartame, Fed.Reg., 49, 6672, 1984.
2. Butchko, H.H., Tschanz, C., and Kotsonis, F.N., Postmarketing surveillance of anecdotal medical complaints, in The Clinical Evaluation of a Food Additive: Assessment of Aspartame, Tschanz, C., Butchko, H.H., Stargel, W. W., and Kotsonis, F.N., Eds., CRC Press LLC, Boca Raton, FL, 1996, 14.
3. Leon, A.S., Tolerance in healthy adults and children, in The Clinical Evaluation of a Food Additive: Assessment of Aspartame, Tschanz, C., Butchko, H.H., Stargel, W. W., and Kotsonis, F.N., Eds., CRC Press LLC, Boca Raton, FL, 1996, 9.
4. Conning DM. Artificial sweeteners-a long running saga. In:Gibson GG, Walker R, eds. Food toxicology-real or imaginary problems? London: Taylor and Francis, 1985;11-4.
5. Munro IC. A case study: the safety evaluation of artificial sweeteners. In: Taylor SL, Scanlan RA, eds. Food toxicology: a perspective on the relative risks. New York: Marcel Dekker, 1989;151-67.
6. Jones, J.M., Food additives, in Food Safety, Eagan Press, St. Paul, MN, 1992, 10,203.
7. London, R.S. and Rorick, J.T., Jr., Safety evaluation in pregnancy, in The Clinical Evaluation of a Food Additive: Assessment of Aspartame, Tschanz, C., Butchko, H.H., Stargel, W. W., and Kotsonis, F.N., Eds., CRC Press LLC, Boca Raton, FL, 1996, 8.

Vaihtoehtoinen lisäaineeton valinta fruktoosi on huono idea. Liiallinen fruktoosin syönti johtaa maksan lisääntyneeseen rasvan muodostukseen, joka taas johtaa kohonneisiin veren rasva-arvoihin ja pahimmillaan rasvan kertymisen maksaan. Lisäksi veren virtsahapon määrät kasvavat. Fruktoosin
käsittely maksassa kuluttaa myös maksan ATP-varoja verottaen mm. proteiinisynteesiä ja hidastaen aineenvaihduntaa.

Tietoja kirjoittajasta
Tempaus 70a0729ccb3aad974a16b41d04c8b5414a338a0e116838d7b006aa78c730a85b