Artikkelit » » Suomalaisten ruokavalio tänään

Suomalaisten ruokavalio tänään

Suomalaisten ruokavalio tänään

Finravinto 2002 -tutkimuksen perusraportti saatavissa

Kansanterveyslaitos (KTL) on seurannut suomalaisen työikäisen väestön terveydentilaa sekä yleisimpien kansansairauksien riskitekijöitä viiden vuoden välein toteutetuin väestötutkimuksin. Näiden FINRISKI-tutkimusten osana on kerätty ajantasaiset tiedot suomalaisten ruokavaliosta niin kutsutuissa Finravinto-tutkimuksissa. Uusin Finravinto-tutkimus toteutettiin keväällä 2002, ja perustulokset julkaistiin äskettäin Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjan raporttina (B3/2003) sekä KTL:n internet-sivuilla.

Finravinto 2002 -tutkimus toteutettiin 25–64-vuotiaiden miesten ja naisten otoksena viidellä tutkimusalueella. Tutkimusalueet olivat samat kuin vuonna 1997: Helsingin ja Vantaan tutkimusalue, Turun ja Loimaan alue, Pohjois-Savon maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta sekä Oulun lääni. FINRISKI-tutkimukseen kutsutuista 32 prosenttia poimittiin satunnaisesti ravintotutkimukseen, jonka tavoitteena oli selvittää väestön keskimääräinen ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti kevättalvella 2002. Hyväksyttyjä ravintohaastatteluja saatiin 2 007 (63 % kutsutuista).

Ruoankäyttö selvitettiin kahden edellisen päivän ruoankäyttöhaastattelun avulla. Haastattelua varten kehitettiin uusi tiedonkeruu- ja laskentaohjelma Finessi ja päivitettiin elintarvikkeiden kansallinen koostumustietokanta Fineliä sekä uudistettiin sen ylläpitojärjestelmät.

Koko päivä yhtä välipalaa

Tutkimuksen mukaan keskimääräinen päivittäinen ruokavalio koostui kuudesta ateriointikerrasta, joista tyypillisimmin yksi oli pääateria. Ateriointi on siis muuttumassa aikaisempaa enemmän välipalatyyppisistä aterioista koostuvaksi. Miehistä 47 prosenttia ja naisista 50 prosenttia söi työpäivinä kaksi pääateriaa. Työpäivinä noin joka neljäs söi lounaan henkilöstöravintolassa, noin joka neljäs söi eväitä ja noin joka viides ruokaili lounastauollaan kotona. Lähes joka neljäs tutkittava jätti työpäivinä varsinaisen lounaan syömättä. Noin puolet päivittäisestä energiasta saatiin pääaterioista, lounaasta ja päivällisestä. Välipalojen osuus energian saannista oli kolmannes.

Naisilla kasvisten (tuoreena ja salaatteina), hedelmien ja marjojen käyttö oli yleisempää kuin miehillä. Miehet söivät rasvoja, liharuokia, perunoita ja sokeria yleisemmin kuin naiset. Ruoan sisältämään energiaan suhteutettuna naisten ruokavalio sisälsi enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja juustoja kuin miesten, joiden ruokavalio sisälsi enemmän perunaa, maitoa, lihaa ja makkaraa.

Öljyä vierastetaan yhä

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan suomalaisten miesten energian saanti oli 9,2 MJ/vrk ja naisten 6,6 MJ/vrk. Miesten energian saanti oli suurin itäisillä tutkimusalueilla. Naisten energian saannissa ei ollut alueellisia eroja. Energiaravintoaineista rasvaa, kovaa rasvaa ja proteiinia saatiin yli suositusten, kun taas hiilihydraattien ja kuidun saanti jäi alle suositusten. Välttämättömien rasvahappojen saanti oli riittävää, mutta pehmeiden ja öljymäisten rasvojen saanti on Suomessa edelleen suosituksiin verrattuna niukahkoa. Energiavakioitu kuidun saanti ylitti suosituksen (3 g/MJ) vain Pohjois-Karjalan naisilla ja vanhimmilla naisilla (55–64-vuotiaat). Noin puolet kuidusta saatiin ruis- ja sekaleivistä. Naisten energiavakioitu sakkaroosin saanti ylitti enimmäissuosituksen ja oli runsainta nuorimmassa ikäryhmässä. Sakkaroosin tärkeimmät lähteet olivat hedelmät ja marjat, sokeri ja makeiset, maitovalmisteet sekä alkoholittomat juomat.

Alkoholin kulutuksen enimmäisrajaa (5 en%) ei ylitetty. Alkoholijuomia tutkimuspäivinä käyttäneillä etanolin osuus energiasta oli kuitenkin huomattavan suuri. Tässä tutkimuksessa alkoholin saanti on kuitenkin aliarvio, koska perjantaipäivät puuttuivat aineistosta.
Erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä naisten D-vitamiinin ja tiamiinin päivittäinen kokonaissaanti jäi suositeltua niukemmaksi. Myös sekä miesten että nuorten naisten folaatin saanti jäi alle suositusten.

Kivennäisaineiden saannit olivat suositusten mukaisia lukuun ottamatta suolaa (NaCl), jota saadaan edelleen noin kaksi kertaa enemmän kuin suositetaan. Naisilla raudan saanti alitti suosituksen.

Koska miesten keskimääräinen energian saanti oli suurempi kuin naisten, myös muiden ravintoaineiden absoluuttiset saannit C-vitamiinia lukuun ottamatta olivat suurempia. Energiaan suhteutettujen proteiinin, A- ja D-vitamiinin, B-vitamiinien sekä seleenin saannit eivät eronneet sukupuolittain.

Useimpien ravintoaineiden saanti ei eronnut koulutusryhmittäin. Miehillä ylimpään koulutusryhmään luokiteltujen ruokavalio sisälsi kuitenkin eniten E- ja C-vitamiinia. Naisilla alimpaan koulutusryhmään luokiteltujen ruokavaliossa oli vähiten kuitua ja C-vitamiinia, mutta eniten kovia rasvoja ja seleeniä.

Nuorille naisille laatua

Miesten ruokavalion rasvan laatuun sekä täysjyväviljan, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Myös naisten tulokset antavat aihetta ruokavalion rasvan laadun tarkistamiseen mutta myös hiilihydraattien laadun parantamiseen. Viljavalmisteiden ja erityisesti täysjyväviljan suosiminen ja sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen kohentaisi nuorten naisten ruokavaliota, sillä naisten ruokavalion energian niukkuus asettaa erityisvaatimuksia ruokavalion laadulle. Alkoholin aiheuttamien haittojen ohella alkoholijuomista tulevan energian merkitykseen tulisi kiinnittää huomiota. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien naisten ruokavalio on edelleen ravitsemuksellisesti Suomen laadukkain.

Juuri julkaistussa Finravinto 2002 -tutkimuksen raportissa esitetään suomalaisten elintarvikkeiden kulutus ja ravintoaineiden keskimääräiset saannit sukupuolittain, ikäryhmittäin, alueittain sekä koulutusryhmittäin. Raportissa arvioidaan lisäksi tutkimusmenetelmän luotettavuutta. Finravinto 2002 -tutkimus antaa kuvan suomalaisten ravitsemuksesta kevättalvella 2002. Tietoja voi käyttää ravitsemuksen seurantatarkoituksiin ryhmätasolla. Tuloksia julkaistaan jatkossa erillisinä artikkeleina muun muassa Kansanterveys-lehdessä.

Raporttia Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L (toim.). Finravinto 2002 -tutkimus. Kansan-terveyslaitoksen julkaisuja B3/2003 voi tilata KTL:n kirjastosta (eija.lahtinen@ktl.fi) ja se on luettavissa myös internet-osoitteessa: www.ktl.fi/julkaisut.

Lähde: Kansanterveslehti

Tietoja kirjoittajasta
Tempaus 70a0729ccb3aad974a16b41d04c8b5414a338a0e116838d7b006aa78c730a85b