Artikkelit » » Kansanterveyslaitos: Suomen uimavedet ovat hyvälaatuisia

Kansanterveyslaitos: Suomen uimavedet ovat hyvälaatuisia

Kansanterveyslaitos: Suomen uimavedet ovat hyvälaatuisia

Suomen uimavedet ovat moitteettomia EU:n komission vastakkaisesta näkemyksestä huolimatta, erikoissuunnittelija Outi Zacheus Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveydenosastolta vakuuttaa. Hänen mukaansa komission raportissa esitetyt harmilliset väitteet vedenlaadun notkahduksesta perustuvat siihen, että joillakin uimarannoilla on otettu liian vähän näytteitä.

- Jos uimarannalta kesän aikana puuttuu yksikin näyte yhden muuttujan osalta, laatuluokitus putoaa heti eli näyttää siltä kuin koko uimarannan vedenlaatu olisi huono, Zacheus toteaa.

Suomen uimavesistä täytyy ottaa kuusi näytettä kesän aikana. Poikkeuksena on Lappi, jossa riittää viisi näytettä muuta maata lyhyemmän uimakauden vuoksi.

Suomi on saanut aiemminkin, usein perusteettomia, moitteita uimavesien laadusta. Zacheus näkee ratkaisuksi asiaan sen, että kunnat huolehtisivat vielä nykyistäkin huolellisemmin näytteiden keruusta. Silloin saataisiin selkeä näyttö siitä, että laatuongelmia ei todellakaan ole.

- Suurimmassa osassa kunnista keruu onkin otettu vakavasti, sillä meillä ei ole puutteita kuin pienellä osalla uimarantoja. Mutta kun komissio arvioi näitä rantoja, pienikin osuus riittää siihen, että komissio mainitsee sen raportissaan ikävänä asiana.

Näytteitä uimavesistä on Zacheusin mukaan syytä ottaa kesän aikana säännöllisesti noin kahden viikon välein.

Luonnonbakteerit
turhaan mukana

Komissio mainitsee raportissaan muun muassa Kempeleen Mourunkijärven ja Ruukin Hietamaan Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuspäällikkö Tero Väisänen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että esimerkiksi Mourunkijärvi on soitten ympäröimä ja että varsinkin keväisin se on ollut varsin hapan. Sinilevähaittoja kunnan uimarannalla ei ole kuitenkaan ollut.

Myös Zacheusin mukaan nämä uimavedet ovat "älyttömän puhtaita".

- Siellä ei missään nimessä ole kyse ulosteperäisestä tai jätevesien saastutuksesta. Siellä on käynyt niin, että luonnon omien bakteerien pitoisuus on ylittänyt direktiivin salliman rajan, Zacheus kertoo.

Hän pitääkin harmillisena, että vedenlaatua mitataan ulosteperäisten bakteerien lisäksi koliformisten bakteerien eli luonnon omien bakteerien perusteella.

- Koliformisilla bakteereilla ei ole mitään tekemistä ihmisen terveyden kannalta, joten sitä ei pitäisi edes uimavedestä tutkia.

Uimavesidirektiiviä ollaankin parhaillaan uusimassa, ja Zacheusin mukaan jatkossa luonnonbakteereja ei enää edes huolita mittaamaan vedenlaadun hyvyyttä. Siihen, kun muutos saadaan lainsäädäntöön, ehtii kuitenkin kulua vielä vuosia.

STT-PÄIVI SEESKORPI
(STT)

Tietoja kirjoittajasta
Tempaus 70a0729ccb3aad974a16b41d04c8b5414a338a0e116838d7b006aa78c730a85b