Hieronta ehkäisee ja hoitaa mielenterveysongelmia

Hieronta ehkäisee ja hoitaa mielenterveysongelmia

Hieronta on yllättävän hyvä psykiatrisen potilaan hoitokeino. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hieronta poistaa muun muassa ahdistuneisuutta sekä kipu-, tuskaisuus- ja jännitystiloja jopa pitkään laitoskierteessä olleilla mielenterveyspotilailla. Hieronta on mainio konsti myös mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja vaikkapa työstressin lievittämiseen. - Kosketuksen merkitys on erittäin tärkeä. Monesti psyykkisesti sairaat henkilöt eivät sairautensa vuoksi hyväksy kosketusta. Hierontaa he kuitenkin pitävät luonnollisena lähestymisen tapana, terveydenhuollon maisteri Tanja Jakonen kertoo. Hän on tutkinut hierontaa psykiatrisen potilaan auttamismenetelmänä ja väittelee aiheesta Lapin yliopistossa perjantaina. Tiettävästi hänen tutkimuksensa on laatuaan ensimmäinen koko maailmassa. Väitöskirjassaan Jakonen kuvaa viiden psykiatrisen potilaan hierontakokemuksia. Tutkimuksessa mukana olleista potilaista kaksi sairasti skitsofreniaa, yksi oli rajatilatapaus, yksi kärsi psykoosista ja yksi vakavasta masennuksesta. Hieronnan jälkeen potilaan omahoitaja havainnoi, millä tavalla potilaiden terveydentila ja käyttäytyminen muuttuivat.

Unikin syveni

Tutkimus osoitti, että hieronta tuottaa psykiatrisille potilaille pääasiassa psyykkisiä hyvän olon kokemuksia. - Hieronta lisäsi potilaiden aktiivisuutta, omatoimisuutta ja sitoutuneisuutta. Heidän mielialansa koheni ja he virkistyivät. Hieronta paransi unen laatua, rentoutti, rauhoitti ja toi mielihyvän kokemuksia. Hieronta aktivoi miellyttäviä muistikuvia lapsuudesta ja hyvistä tilanteista terveenä olemisen ajoilta, Jakonen luettelee. Psykiatrisissa hoitolaitoksissa on hierojia, mutta hierontaa on Jakosen mukaan määrätty enimmäkseen fyysisiin jännitystiloihin. Hänen mukaansa hierontaa ei ole tähän asti hoksattu hyödyntää myös psyykkisten ongelmien hoidossa. Jakonen toteaa tutkimusjoukkonsa olleen niin pieni, että aiheesta on syytä tehdä vielä lisätutkimuksia. Jo nyt voidaan kuitenkin sanoa, että hieronta pitäisi ottaa osaksi psykiatrista hoitotyötä perinteisten auttamismenetelmien rinnalle.

Hierojalla merkitystä

Psykiatrisia potilaita hierottiin perinteisellä tavalla 22 kuukauden ajan kerran viikossa ja tunnin kerrallaan. Kuntohoitaja kuunteli potilaan toiveita. Tavoitteena oli, että potilaalta hierottiin ainakin niska- ja hartiaseutu sekä yläselkä. Jakosen mukaan tämä johtui siitä, että juuri noille alueille psyykkiset jännitykset yleensä kertyvät. Hieronnasta jäi vain muutama kehno kokemus. Kaksi potilasta koki hieronnan aikana fyysistä kipua, ja yhdellä oli kielteinen kokemus hierontatilanteen aikana. Jakosen mukaan hieronnan onnistumisessa onkin suuri merkitys sillä, millainen persoona hieroja on ja miten hän työnsä tekee. Jos hoitajalla on ennakkoluuloja psykiatrisia potilaita kohtaan, asenne välittyy kosketuksen kautta potilaalle. Hän ehdottaakin, että esimerkiksi hierojien ja lähihoitajien opetukseen otettaisiin myös mielenterveyden koulutusta tai että mielenterveyshoitajien koulutuksessa perehdyttäisiin myös hierontaan. Vastaavanlaisia yhdistelmiä ei opetussunnitelmissa nykyään ole.

Stressi kuriin

Jakonen pitää hierontaa erinomaisena keinona ehkäistä mielenterveysongelmia, jotka ovat jatkuvasti lisääntymässä. Jos työ stressaa, oiva keino paineen helpottamiseksi on istahtaa alas ja pyytää vaikkapa puolisoa hieromaan hartioita. Hieronnasta saadut hyvät kokemukset perustuvat Jakosen mukaan hormoneihin. Kosketuksen aikana erittyy mielihyvän tunnetta tuovaa endorfiinihormonia ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta lisää oksitosiinihormonia, sitä samaa hormonia, joka selittää esimerkiksi äidin ja lapsen kiinteää suhdetta. Jakonen on itse käyttänyt opetus- ja koulutustilanteissa niskahierontaa. Oppilaat ovat hieroneet toistensa hartioita muutaman kerran koulupäivän aikana, menetelmä on ollut tykätty. Jakonen tietää, että myös joissakin päiväkodeissa on jo huomattu kosketuksen tärkeys ja siellä lapset hierovat toisiaan.

STT-PÄIVI SEESKORPI (STT)