Hiihto

Luulin osaavani hiihtää - ajattelin sen olevan samaan kastiin kuuluva taito kuin pyörällä ajo. Se ei kuitenkaan onnistunut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

punapukuinen hiihtäjä talvimaisemassa

Urheilukaupassa toivottavasti osataan opastaa suksen ostajaa sopivien suksien, sauvojen ja monojen ostamisessa, mutta seuraava kysymysmerkki onkin sitten tekniikka.

Ensimmäisenä sivulla tuli vastaan termit vuorohiihto ja tasahiihto, jotka olin ennnestään kuullutkin. Mutta tällaisen uusavuttoman näkökulmasta nimet eri tekniikoille ovat sivuseikka, kun tekniikka ei ole hallussa.

Niinpä siirryinkin 1-potkuisen- ja 2-potkuisen tasahiihdon, oikonousun, haaranousun, sivuttaisnousun, laskuasennon ja aurajarrutuksen määritelmien jälkeen suoraan yleisimpien virheiden selostukseen.

Niistä kai hyötyisin eniten. Yleisimpiä virheitä Suomen Latu ry:n mukaan olivat seuraavat tapaukset: -hiihdetään liian pystyssä, lantio takana, jolloin ei saada potkua pitämään - huono tasapaino ja puutteellinen painonsiirto; paino jää osittain potkusukselle, seurauksena kahden suksen liuku työntövaiheeseen - voimakas kehonliike ylös-alas työntö - kädet voimakkaasti koukussa - puutteelliset liikeradat lantiossa ja hartioissa, seurauksena huono vartalonkierto ja puutteellinen rentoutusvaihe Eli löysin rantein, älä jännitä - muotoilin omat ohjeeni.

Kai se sitten kulkee, kun hiihto tuntuu luonnolliselta, eikä olo ole aivan koominen. Haparoivan hiihtotyylini takia tarkastin kyseisiltä sivuilta vielä oikeaoppisen kaatumisen tekniikan: "polvia notkistaen pudottaudutaan istumalihakset edellä ladunsivuun ja pidetään sauvat suunnattuina taakse". Selvä. Itse kaaduin istumalihakset niin takana kuin mahdollista pitämällä sauvoja ilmassa aivan irtonaisina haroen niillä vastaan ja huusin samalla apua.

Mäki ei ollut suuruudeltaan mainittava. Hiihtokaverillani varmasti oli hauskaa - mutta hän olikin päättänyt ottaa vain sauvat mukaan jalassaan tukevat kengät! Saimme katseita osaksemme vastaantulevilta. Onneksi ymmärtäväisiä sellaisia.

Olin helpottunut päästessäni pois ladulta. Pyydän huomioimaan, että kaverini ei kävellyt ladulla... Luistelutekniikkaa en edes kokeillut. Laskettelusuksilla sekin sujuu hieman vaivattomammin. Mutta yleisimmät virheet kävin silti lukemassa seuraavaa kertaa varten: - huono painonsiirto liukuvalle sukselle - sukset liiaksi sisäkantilla - huono tasapaino - jalat liian leveällä - turha hosuminen ja jännittäminen - työnnön ja liu'un huono koordinaatio - lantio liian takana.

Ehkä pitää ottaa ihan paperille nuo kohdat, kun lähtee luistelutekniikkaa opettelemaan. Sen verran keskittymistä oma hiihtoni kuitenkin vaatii (vaikka näyttääkin turhalta hosumiselta), että moiset ohjeet ei pysy ulkomuistissa mielessäni.

Hyvä Terveys -lehdessä oli myös mainittu muutama sana oikeaoppisesta pukeutumisesta hiihtolenkille. Sen taisin osatakin. Eli alimmaiseksi alusasu, jonka tehtävänä on siirtää kosteutta iholta. Alusasun päälle puolestaan kosteutta imevää villaa tai fleeceä ja päällimmäiseksi vielä tuulta pitävä puku, joka puolestaan läpäisee vesihöyryä. Taukopaikalle olisi hyvä vielä varata lisälämmikettä.

Itse ainakin nautin sen kuumana juomana enkä lisännyt vaatekerroksia. Pidemmillä hiihtoreiteillä kun on kivoja taukopaikkoja, joissa jopa puhutaan ventovieraiden kanssa sen kuuman mehun äärellä - erityisen mieltä lämmittävä seikka!

Itse lähdin kylmiltäni ilman verryttelyjä hiihtämään, mutta vauhtini ei kyllä ollutkaan mikään huimaava. Olisi hyvä kuitenkin verrytellä ja venytellä sekä hiihtolenkkiä ennen että sen jälkeen. Ennen hiihtolenkkiä kannattaisi vähän hypähdellä tai tehdä pientä sauvajumppaa verenkierron kiihdyttämisen vuoksi. Lenkin jälkeen puolestaan tarvitaan vähän perusteellisempia venytyksiä.

Hiihdossa tarvitaan hartian seudun lihaksia, rinta- ja selkälihaksia sekä reisi- ja pakaralihaksia. Kevyemmän lenkin jälkeen voi tehdä lyhytkestoiset, 20-30 sekunnin mittaiset, venytykset edellä mainituille lihaksille ja rankemman lenkin jälkeen tulisi odottaa muutama tunti ennen venyttelyä. Ja sen vielä sanon meille uusavuttomille, että kannattaa opetella voitelemaan sukset itse niin saat parhaan tuloksen.

Hiihtoni ei nimittäin ottanut sujuakseen voiteluidenkaan puolesta, vaikka laskettelukeskuksen setä ne oli maksusta voidellut. "Kaikista" asioista saa tiedettä kun niistä tarpeeksi lukee. Omista virheistään kai oppii parhaiten ja se pätee tässäkin perinnelajissa. Ainakin haluaisin uskoa niin - etten joka hiihtolenkillä näyttäisi kävelyä opettelevalta taaperolta.