Aikido

Aikido on kaiken ikäisille ja kokoisille, aktiivisille ihmisille sopiva budolaji. Aikidossa harjoitellaan taistelutaitoa, jonka avulla voi torjua hyökkäyksen vahingoittamatta hyökkääjää pysyvästi.

aikidon harrastajat pellolla

Ajatus perustuu vastustajan voiman hyväksikäyttöön, tasapainon horjuttamiseen ja pyöreään, spiraalinomaiseen liikkeeseen.

Aikidon varsinainen päämäärä ei kuitenkaan liity itsepuolustukseen vaan itsensä voittamiseen. Lajin tarkoitus on ymmärtää väkivallan mielettömyys ja etsiä rauhallisia tapoja ratkaista ristiriitoja. Aikidon tarkoitus on suojella elämää, eikä vahingoittaa muita. Aikido kehittää yleiskunnon lisäksi tasapainoa, koordinaatiokykyä ja notkeutta. Lajin aloittamiskynnys on matala, sillä harrastuksen alkuvaiheessa edetään rauhallisesti ja luodaan vankka perusta myöhemmille haasteille. Monille aikidosta tulee elinikäinen harrastus, jopa elämäntapa. Aikidossa ei kilpailla.

Aikidon historia ja synty

Aikidon juuret ovat samuraiden taistelutaidoissa, kuten muidenkin japanilaisten budolajien. Lajin on kehittänyt Morihei Ueshiba (1883-1969), joka oli lapsuudestaan asti harjoitellut erilaisia taistelutaitoja, mm. sumoa. Laajemmassa määrin Ueshiba harjoitteli Tenshin Shinyo-ryu ja Yagyu-ryu jujutsua sekä erityisesti Daito-ryu aikijujutsua Sokaku Takedan (1859-1943) ohjauksessa. Pitkän harjoittelun jälkeen hän alkoi kaivata budoa, joka olisi luonteeltaan väkivallatonta. Tämän takia Morihei Ueshiba kehitti pitkälti Daito-ryun pohjalta uuden lajin, aikidon. Aikidon filosofiaan on vaikuttanut paljon myös shinto-opettaja Onisaburo Deguchi (1871-1948), jonka oppeihin Ueshiba oli mieltynyt. Morihei Ueshiba koki budolajien tehtäväksi rauhan eikä väkivallan lisäämisen. Toisen maailmansodan aikaiset kokemukset vaikuttivat tämän filosofian jalostumiseen nykyiseen muotoonsa. O-sensein - suuren opettajan, kuten aikidon harrastajat Ueshibaa kutsuvat - kuoltua hänen jälkeläisensä ovat jatkaneet lajin johtohahmoina. Ensiksi Kisshomaru Ueshiba (1921-1999) ja parhaillaan Moriteru Ueshiba (s. 1951).

Aikido maailmalla

Aikidoa harjoitellaan ympäri maailmaa. Eniten luonnollisesti Japanissa, mutta myös Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa on paljon harrastajia. Yhteensä aikidon harrastajia arvioidaan olevan yli miljoona. Euroopassa merkittävin aikidomaa on Ranska, jonne laji myös ensimmäisenä kotiutui. Ueshiban perheeseen sidoksissa oleva Aikikai-aikido on suurin maailmalla vaikuttava aikidoyhteisö. Aikikain sisällä on kuitenkin tyylillisesti erilaisia painotuksia ja useita merkittäviä opettajia omine seuraajineen. Lisäksi on olemassa muita aikidotyylejä. Esimerkkejä tunnettuista ja kansainvälisesti levinneistä tyyleistä ovat ki-aikido (Koichi Tohei), Yoshinkan (Gozo Shioda) ja Shodokan (Kenji Tomiki). Ki-aikidoa voi harjoitella myös Suomessa. Aikidon kansainvälisyydestä johtuen sitä voi harjoitella monissa maissa ja paikoissa. Monet suomalaiset harrastajat käyvätkin katsastamassa loma- ja työmatkoillaan paikallisia aikidoryhmiä. Lisäksi useat ovat tehneet pitkiä harjoitusmatkoja mm. Ranskaan ja Japaniin.

Aikidon aloittaminen

Aikidoa voi harjoitella lähes kuka tahansa, iästä, sukupuolesta ja fyysisestä kunnosta riippumatta. Tarvittavat ominaisuudet kehittyvät pikku hiljaa harrastuksen jatkuessa. Tärkeintä on halu oppia, sillä aikidon oppiminen vaatii aikaa, kaikilta. Lajin harjoittelutapa mahdollistaa hyvinkin erikoisten ihmisten harjoittelun yhdessä. Näin myös pienikokoiset pääsevät harjoittelemaan tasavertaisesti itseään kookkaampien kanssa. Aikidon harjoittelijat ovat jaettu ikänsä mukaan junioreihin (7-13) ja aikuisiin. Noin kolmannes harrastajista on junioreita ja loput eri-ikäisiä aikuisia. Naisia harrastajista on 30 %:a. Aikidon oppiminen aloitetaan hakeutumalla paikallisen aikidoseuran kurssille. Kurssilla opitaan perustaidot, jonka jälkeen voi osallistua tavallisiin harjoituksiin. Joissakin seuroissa on myös jaettu harrastajia tason mukaisiin ryhmiin. Kurssivarusteiksi riittävät verryttelyhousut ja t-paita.

Harjoittelu

Aikidoa harjoitellaan harjoitussalilla (dojo), jonka lattia on peitetty kaatumista pehmentävillä tatami-matoilla. Dojoon suhtaudutaan kunnioituksella, sillä siellä käytettynä aikana on tarkoitus oppia aikidoa. Aikidon harrastaja pukeutuu valkoiseen budopukuun (gi), joka vahvistustensa ansiosta kestää hyvin tarttumiset ja lattialla pyörähtelyt. Seurat välittävät pukuja. Edistyneemmät harjoittelijat käyttävät lisäksi mustia, leveälahkeisia housuja eli hakamaa. Aikidoharjoitukset ovat tunnin tai puolentoista mittaisia ja alkavat perusteellisella alkuverryttelyllä. Varsinainen harjoittelu tehdään pareittain ja se vie pääosan ajasta. Lopuksi on usein loppuverryttely. Aikidossa harjoitellaan paljon erilaisista tarttumaotteista, joiden lisäksi on myös erityyppisiä lyöntejä. Tekniikkaa tehdään sekä seisaaltaan että polviasennosta. Aikidossa opetellaan erilaisia heittoja, lukkoja ja sidontoja. Lisäksi harjoitellaan puuaseilla: kepillä (jo), miekalla (bokken) ja puukolla (tanto). Lajissa edistymistä voi mitata myös vyöarvoilla, jotka on jaettu oppilas- (6.-1. kyu) ja opettaja-asteisiin (1.-10. dan). Mustan vyön, 1. dan, voi saada ahkeralla harjoittelulla noin kuudessa vuodessa. Muista budolajeista tuttuja värillisiä vöitä ei käytetä.

Leireillä tavataan

Seuraharjoittelun lisäksi aikidon toinen kulmakivi on leiritoiminta. Leireillä tapaa toisten seurojen jäseniä ja tutustuu erilaisiin tapoihin tehdä aikidoa. Leireillä on mahdollista oppia asioita, jotka kotisalilla jäävät vähemmälle. Leirejä on lähes joka viikonloppu eri puolilla Suomea. Suosituimmat leirit ovat ulkomaalaisten opettajien pitämiä. Japanilaisia ja ranskalaisia opettajia käy lähes kuukausittain vierailulla joko seurojen tai liiton kutsusta. Kevät-, pääsiäis- ja kesäleiri ovat suurimmat vuotuiset tapahtumat, jolloin joko Yasuo Kobayashi 8. dan, Kazuo Igarashi 7. dan tai Seishiro Endo 7. dan käyvät opettamassa.

Aikidoliitto

Aikidoliitto, per. 1970, palvelee jäsenseuroja mm. koulutuksen, tiedon- ja tarvikevälityksen sekä lajivakuutuksen avulla. Liitto on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Nuori Suomi ry:n ja kansainvälisten aikido-organisaatioiden jäsen. Valtio tukee liittoa Opetusministeriön myöntämällä toiminta-avustuksella. Käytännön toimintaa hoitaa liittosihteeri, joka toimii yhteistyössä liittohallituksen kanssa. Valiokunnat valvovat koulutuksen ja teknisen tason kehitystä. Liitto julkaisee Aikido-lehteä sekä jakaa seurojen kautta säännöllistä jäsentiedotetta. Aikidoliittoon kuuluu 54 jäsenseuraa, jotka toimivat 45 paikkakunnalla. Harrastajia seuroissa on noin 3000. Seurojen yhteystiedot saa Aikidoliiton kotisivuilta tai soittamalla liiton toimistoon.