Liikuntakulttuuri kehittyy uudella teknologialla

Hyvinvointipalveluiden ja -tuotteiden markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa. Osansa kasvusta saa myös alan teknologia, jolta odotetaan paljon, mutta joka vasta kehittyy.



Miten liikunta voi lisätä koko yhteiskunnan hyvinvointia? Mikä on uuteen teknologiaan perustuvien tuotteiden ja palveluiden rooli liikunnan edistämisessä? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Tekesin iWELL-hyvinvointiteknologiaohjelman järjestämässä seminaarissa Jyväskylässä.

Tekesin ylijohtaja Martti af Heurlin sanoi, että hyvinvointiteknologia on yksi Tekesin tärkeistä rahoituskohteista. Liikuntateknologian osuus siitä ei ole vielä kovin suuri - puhutaan mielummin miljoonista kuin kymmenistä miljoonista markoista. Mutta Tekesillä on halu panostaa tulevaisuudessa alaan enemmänkin.

Ikääntyneet hyötyvät liikunnasta Tekes on ollut mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa ennustetaan kuluttajien asenteita, käyttäytymistä, uskomuksia ja ostoskäyttäytymistä seuraavien kymmenen vuoden aikana eri puolilla maailmaa. "Mielenkiintoisia tuloksia ovat muun muassa, että informaatioteknologia on muuttamassa lääkäri-potilassuhdetta, terveydenhuoltoa tuotteistetaan ja se tuodaan lähemmäksi kuluttajaa. Lisäksi ikääntymisen haittojen estäminen nousee länsimaissa yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista", Tekesin Washingtonin edustaja Ari Virtanen selvitti ennustuksia. Gerontologian ja kansanterveyden professori Eino Heikkinen Jyväskylän yliopistosta todisti, että liikunnan hyödyt ikääntyneille ovat ilmeiset: elinaika pitenee, itsenäinen selviytyminen ja liikkumiskyky paranevat, laitoshoidon tarve vähenee, psyykkinen hyvinvointi kohenee ja elämänlaatu paranee.

Ihmisen "kolmas ikä" näyttää lupaavalta

Heikkinen piti iäkkäitä tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden ja liikuntapalveluiden uutena ja uudentyyppisenä kuluttajaryhmänä. Hän luonnehti 60 - 80 vuoden välistä aikaa ihmisen kolmanneksi iäksi. "Ihminen on silloin vapautunut työn rasituksista ja kokenut sen helpotuksena. Hänen terveytensä ja toimintakykynsä eivät juuri rajoita arjen sujumista tai itsenäistä elämää, ja hän pystyy sopeutumaan aika hyvin niiltä osin kuin rajoituksia on", Heikkinen kuvaili. "Useimmat kokevat taloudellisen tilanteensa tyydyttäväksi, heillä on tulevaisuuden suunnitelmia ja elämä tuntuu tarkoitukselliselta. Elämäntapaa leimaa aktiivinen osallistuminen". Heikkisen mukaan muutos aikaisempaan on erityisen suuri naisten kohdalla. Hän sanoi, että liikuntakulttuuri on laajenemassa iäkkään väestön keskuudessa. Sen tueksi tarvitaan vielä kuitenkin asenteiden muokkausta, todennettua tietoa ja parempaa käsitystä toimintakyvyn merkityksestä. Teknologialla ja sen hyväksikäytöllä on tässä tärkeä merkitys.

Terveydenhuollon maisteri Ritva Sakari-Rantala selvitti seminaarissa seniorikuntosalin suunnitteluun liittyviä tutkimuksia. Niiden mukaan esimerkiksi iäkkäiden lihasvoimaa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa voidaan kohentaa ikään suhteutetulla harjoittelulla, joten iäkkäiden kuntosalitoiminnan suunnittelulle on selviä tieteellisiä perusteluita. "Kuntosalimahdollisuuksissa on tosin vielä myös selvitettävää. Yksi on iäkkäiden tasapaino. Sen kohentamisesta olisi iäkkäille hyötyä, mutta emme ole oikein selvillä, miten siihen pystyttäisiin vaikuttamaan parhaiten", Sakari- Rantala kertoo.
<
Liikunta myös tupo-pöytään

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin muistutti, että perustuslain mukaan valtiovallan on turvattava jokaiselle kansalaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Hänen mukaansa se tarkoitaa myös liikunnan edistämistä.

"Pari vuotta sitten uudistettu liikuntalaki jäi kuitenkin vähän keskeneräiseksi, sillä se painottuu kilpaurheiluun. Liikunnan ja hyvinvoinnin välinen yhteys ja haasteet on kirjoitettava lakiin selvemmin, kun sitä seuraavan kerran uudistetaan", Olin korosti. Olin ennusti, että työntekijöiden liikuntaharrastukset ovat tulevaisuudessa mukana jopa tupo-neuvotteluissa. Liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin liittyviä kannustimia on jo käytössä amerikkalaisissa yrityksissä. Suomeenkin ne tulevat, koska liikunnan vaikutus terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn on niin merkittävä.

"Yhteiskunta on kehittynyt istuvaksi yhteiskunnaksi. Ei riitä, että istumme kotona television ääressä. Lähes kaikkialla istutaan myös työpaikalla. Kun tavallinen hyötyliikunta on vähentynyt, liikunta on järjestettävä muuten. Siksi vapaa-ajan liikunnassa on tulevaisuudessa suuret markkinat", Kalevi Olin sanoi.

Lähde: Tekes