Tupakointi ennustaa yksittäisistä elintavoista parhaiten sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta

Tupakointi ennustaa yksittäisistä elintavoista parhaiten sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta

Elintapojen merkitys sairastavuudelle ja elämänlaadulle on osoitettu useissa aiemmissa tutkimuksissa. Kuolleisuuden ja elintapojen yhteyksiä koskevat tulokset näyttävät vaihtelevan sen mukaan, missä maassa tutkimus on tehty ja mistä elintavasta kulloinkin on ollut kyse.

Kalifornialaisessa Alamedatutkimuksessa havaittiin jo 1960-luvun lopulla, että tupakoimattomuus, vähemmän kuin 5 alkoholiannosta kerralla, 78 tunnin yöuni, kohtuullinen vapaaajan liikunta, painon kontrollointi, välipalojen välttäminen ja säännöllinen aamupala ovat yhteydessä alhaisempaan kuoleman riskiin. Alameda-tutkimuksessa kehitettiin elintapaindeksi, joka kuvasi elämäntyylin yleistä terveellisyyttä: mitä useampi terveellinen elintapa henkilöllä oli, sitä suuremman elintapapistemäärän hän sai.

Suomalaisten elintavat ovat muuttuneet 1980luvulla; tupakointi ja maitorasvan käyttö ovat vähentyneet, liikunnan harrastaminen on yleistynyt, joskin vähän liikkuvien osuus on pysynyt miltei samana. Miehet vähensivät maitorasvan käyttöä 1980-luvun lopulla enemmän kuin naiset. Naisten elintavat terveellistyivät keskimäärin noin viisi vuotta miehiä aikaisemmin.

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) tutkimuksen 1978-1981 kyselyiden avulla on selvitetty, ovatko tupakointi, liikunnanharrastus ja maitorasvan käyttö yhteydessä sydän ja verisuonitautikuolleisuuteen. Lähes 20 000 suomalaisen 45-64-vuotiaan vastauksiin yhdistettiin Väestörekisteristä saadut vuoteen 1993 ulottuvat tiedot osallistujien kuolleisuudesta sydän ja verisuonitauteihin. Tutkittiin, oliko vastaajien, jotka kyselyhetkellä ilmoittivat tupakoivansa, harrastavansa liikuntaa harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa tai käyttävänsä kulutusmaitoa ja voita, riski kuolla sydän ja verisuonitauteihin suurempi kuin muiden.

Epäterveellisyys naisille vaarallisempaa kuin miehille

Elintavoista muodostettiin indeksi, joka kuvasi kuinka terveellinen tai epäterveellinen vastaajan elämäntyyli oli. Henkilö, joka tupakoi, harrasti vähän liikuntaa ja käytti kulutusmaitoa ja voita, sai pistemäärän kolme, kun taas sellainen vastaaja, jolla ei ollut yhtään epäterveellistä elintapaa, sai pistemäärän 0. Odotetusti kolmen pisteen vastaajan riski kuolla sydän ja verisuonitautiin oli suurempi kuin 0 pistettä saaneen.

Korkea pistemäärä ennusti jonkin verran voimakkaammin naisten kuolleisuusriskiä kuin miesten, vaikkakin epäterveellisesti eläviä naisia oli hyvin vähän miehiin verrattuna.

Tupakka tärkein ennustaja

Tupakointi ennusti lisääntynyttä sydän ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä sekä miehillä että naisilla. Vähäinen liikunta oli yhteydessä vain naisten sydän ja verisuonitautikuolleisuuden riskiin. Maitorasvan suhteen tulokset eivät olleet yksiselitteiset. Elintapojen yhdistelmistä vähäinen liikunta ja rasvan käyttö sekä vähäinen liikunta ja tupakointi olivat tärkeämpiä sydän ja verisuonitautien ennustajia niin naisille kuin miehille. Toisaalta yhdistelmä tupakointi ja maitorasvan kulutus oli merkitsevä vain miehille.

Elintapojen ennustuskyky riippuu tutkimushetkestä

Epäterveellisten elintapojen sydän ja verisuonitautikuolleisuutta ennustava arvo riippui paitsi sukupuolesta myös tutkimusajankohdasta ja kyseisestä elintavasta. Yhteydet epäterveellisten elintapojen ja sydän ja verisuonitautikuolleisuuden välillä olivat voimakkaampia seurannan ensimmäisten neljän vuoden aikana kuin myöhemmin. Tämä saattaa johtua ainakin kahdesta seikasta. AVTKtutkimukseen osallistuneet ovat saattaneet muuttaa elintapojaan kyselyyn vastaamisen jälkeen, jonka vuoksi vastaushetken tilanteeseen perustuvan elämäntyylin ennustusarvo on heikompi. Toisaalta seurantaaika vuosien 19881991 kyselyistä kuolleisuustiedon keräämisvuoteen 1993 on ollut liian lyhyt.

Jäävuoren huippu

Tutkitut epäterveelliset elintavat ennustavat sydän ja verisuonitautikuolleisuutta, mutta eivät ehkä niin hyvin kuin muissa maissa tehtyjen tutkimusten perusteella olisi voinut olettaa. Kyselytutkimuksilla mitatut elintavat ovat vain yksittäisiä indikaattoreita, jotka voi rinnastaa jäävuoren huippuun. Pinnan alla on se osa elämästä, joka ei näy kyselylomakkeesta, esimerkiksi muu tilanne ruokavalion ja liikunnan suhteen. Näin ollen yksittäisten tottumusten ennustearvo saattaa yksittäistapauksissa olla yllättävän heikko ja voi yhteisössä myös vaihdella ajallisesti.

Riitta Luoto,Ritva Prättälä, KTL
Lähde: Kansanterveyslehti