Proteiinin arvo ravintoaineena
Protein Efficiency Ratio (PER)
Protein Efficiency Ratio (PER) on tunnetuin proteiinin laadun määritysmenetelmä. Yhdysvaltain kansallisen tutkimusneuvoston elintarvike- ja ravitsemuslautakunta käyttää PER-menetelmää proteiinin saantisuosituksen pohjana.
PER-menetelmässä rotille annetaan tietty määrä proteiinia ja painon nousua seurataan. PER-arvo lasketaan jakamalla painon nousu (grammoina) annetulla proteiinimäärällä (grammoina).
PER-arvo maitoproteiinille on 2.8, kaseiinille 2.9 ja heralle 3.0. PER-menetelmän heikkoutena on lähinnä se, että rotat tarvitsevat eri suhteissa aminohappoja kuin ihmiset. Niinpä PER-menetelmän rinnalle kehitettiin BV.
Biologic Value (BV)
Proteiinin arvoon ravintoaineena vaikuttaa aminohappokoostumuksen lisäksi proteiinin sulavuus. Proteiinin sulavuus ilmaistaan ravinnosta imeytyneen typen määränä: Sulavuus % = (imeytynyt typpi / ravinnon typpi) x 100.
Eläinproteiinista peräisin olevien aminohappojen on havaittu imeytyvän yli 90 prosenttisesti. Esimerkiksi munan, lihan ja maidon proteiinit imeytyvät n. 97 prosenttisesti.
Palkoviljan proteiinien sulavuus on n. 80 % ja viljan sekä muiden kasvisten n. 60-90 prosenttia.
Proteiinin biologista arvoa selvitettäessä koehenkilöille tai eläimille annetaan tarvetta alhaisempi ns. suboptimaalinen määrä tutkittavaa proteiinia ja mitataan sekä imeytynyt, että elimistöön jäänyt typpi.
Proteiinin biologinen arvo osoittaa, kuinka tehokkaasti elimistö kykenee käyttämään hyväkseen imeytynyttä typpeä. Näin saadaan selville yksittäisen proteiinin, ruoka-aineen tai koko ravinnon proteiinin merkitys ihmisen ravintona.
BV-menetelmän etuna on se, että BV perustuu ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Menetelmällä mitataan typen kertymistä elimistöön. Menetelmä ei pysty varmistaaman miten elimistö käyttää proteiinin hyväkseen.
Yleisimpien proteiinilähteiden biologisia arvoja
Proteiinilähde | BV | Välttämättömät aminohapot |
Kananmuna | 100 | Isoleusiini |
Kala | 70 | Leusiini |
Naudanliha | 69 | Lysiini |
Lehmän maito | 60 | Metioniini |
Tumma riisi | 57 | Fenyylialaniini |
Valkoinen riisi | 56 | Treoniini |
Soijapavut | 47 | Tryptofaani |
Kokojyvävehnä | 44 | Valiini |
Kuivatut pähkinät | 34 | Arginiini |
Valkoinen peruna | 34 | Histidiini |
Lähteet:
- Bucci, L. ja Unlu, L (2000). Proteins and amino acid supplements in exercise and sport.
- Kirjassa: Energy-Yielding Macronutrients and Energy Metabolism in Sports Nutrition (toim. J. Driskell ja I. Wolinsky), s. 191-212.
- Boca Raton, FL: CRC Press. Di Pasquale, M. (1997). Amino Acids and Proteins for the Athlete: The Anabolic Edge.
- Boca Raton, FL: CRC Press. McArdle, W., Katch, F. ja Katch, V. (1996). Exercise Physiology: Energy, Nutrition and Human Performance.
- Peltosaari, L. ja Raukola, H. (1998). Ravitsemustieto. Helsinki: Otava.