Proteiinin arvo ravintoaineena

Urheilijoiden pitäisi syödä pääasiassa korkean biologisen arvon omaavia proteiinilähteitä 5-6 kertaa päivässä (n. 1,5-2,5 g/kg/vrk).

Protein Efficiency Ratio (PER)

Protein Efficiency Ratio (PER) on tunnetuin proteiinin laadun määritysmenetelmä. Yhdysvaltain kansallisen tutkimusneuvoston elintarvike- ja ravitsemuslautakunta käyttää PER-menetelmää proteiinin saantisuosituksen pohjana.

PER-menetelmässä rotille annetaan tietty määrä proteiinia ja painon nousua seurataan. PER-arvo lasketaan jakamalla painon nousu (grammoina) annetulla proteiinimäärällä (grammoina).

PER-arvo maitoproteiinille on 2.8, kaseiinille 2.9 ja heralle 3.0. PER-menetelmän heikkoutena on lähinnä se, että rotat tarvitsevat eri suhteissa aminohappoja kuin ihmiset. Niinpä PER-menetelmän rinnalle kehitettiin BV.

Biologic Value (BV)

Proteiinin arvoon ravintoaineena vaikuttaa aminohappokoostumuksen lisäksi proteiinin sulavuus. Proteiinin sulavuus ilmaistaan ravinnosta imeytyneen typen määränä: Sulavuus % = (imeytynyt typpi / ravinnon typpi) x 100.

Eläinproteiinista peräisin olevien aminohappojen on havaittu imeytyvän yli 90 prosenttisesti. Esimerkiksi munan, lihan ja maidon proteiinit imeytyvät n. 97 prosenttisesti.

Palkoviljan proteiinien sulavuus on n. 80 % ja viljan sekä muiden kasvisten n. 60-90 prosenttia.

Proteiinin biologista arvoa selvitettäessä koehenkilöille tai eläimille annetaan tarvetta alhaisempi ns. suboptimaalinen määrä tutkittavaa proteiinia ja mitataan sekä imeytynyt, että elimistöön jäänyt typpi.

Proteiinin biologinen arvo osoittaa, kuinka tehokkaasti elimistö kykenee käyttämään hyväkseen imeytynyttä typpeä. Näin saadaan selville yksittäisen proteiinin, ruoka-aineen tai koko ravinnon proteiinin merkitys ihmisen ravintona.

BV-menetelmän etuna on se, että BV perustuu ihmisillä tehtäviin kokeisiin. Menetelmällä mitataan typen kertymistä elimistöön. Menetelmä ei pysty varmistaaman miten elimistö käyttää proteiinin hyväkseen.

Yleisimpien proteiinilähteiden biologisia arvoja

Proteiinilähde BV Välttämättömät aminohapot
Kananmuna 100 Isoleusiini
Kala 70 Leusiini
Naudanliha 69 Lysiini
Lehmän maito 60 Metioniini
Tumma riisi 57 Fenyylialaniini
Valkoinen riisi 56 Treoniini
Soijapavut 47 Tryptofaani
Kokojyvävehnä 44 Valiini
Kuivatut pähkinät 34 Arginiini
Valkoinen peruna 34 Histidiini

 

Lähteet: 

  • Bucci, L. ja Unlu, L (2000). Proteins and amino acid supplements in exercise and sport.
  • Kirjassa: Energy-Yielding Macronutrients and Energy Metabolism in Sports Nutrition (toim. J. Driskell ja I. Wolinsky), s. 191-212.
  • Boca Raton, FL: CRC Press. Di Pasquale, M. (1997). Amino Acids and Proteins for the Athlete: The Anabolic Edge.
  • Boca Raton, FL: CRC Press. McArdle, W., Katch, F. ja Katch, V. (1996). Exercise Physiology: Energy, Nutrition and Human Performance.
  • Peltosaari, L. ja Raukola, H. (1998). Ravitsemustieto. Helsinki: Otava.