Onko tauriini tarpeellista?

Kampasimpukat ovat erinomainen tauriinin lähde. Niitä saa myös pakasteeena. Lukijani tietävät, että pidän pääasiassa kasvikunnan tuotteisiin painottuvaa ruokavaliota terveellisenä. Silti myös eläinkunnan tuotteissa on joitakin tärkeitä ja hyödyllisiä ravintoaineita. Olen usein esimerkiksi kirjoittanut rasvaisen kalan sisältämien omega-3-rasvahappojen hyödyistä sekä kertonut varsinkin kypsytettyjen juustojen sisältämän K2-vitamiinin terveellisyydestä verisuonistolle. Joskus olen myös referoinut italialaistutkimusta, jossa muun muassa salaattien ja kanan syöminen yhdistyi huomattavasti pienempään kuolleisuuteen iäkkäillä ihmisillä. Silloin en pyrkinyt löytämään syytä kanansyönnin terveellisyyteen. Yksi merkittävä syy kanan terveellisyyteen saattaa olla se, että varsinkin tummalihainen siipikarja sisältää merkittävästi tauriinia, joka on aminohappo. Vähentää sydäntaudin ja ehkä diabeteksenkin riskiä Tauriinista näyttää olevan hyötyä varsinkin ihmisille, joiden kolesteroliarvot ovat korkeat. Pari kuukautta sitten julkaistiin tutkimus, jossa selvitettiin veren seerumin tauriinitasojen yhteyttä naisten sepelvaltimotaudin riskiin. Jos veren kokonaiskolesteroli oli yli 6,47 mmol/l, riski oli 61 prosenttia pienempi niillä naisilla, joiden tauriiniarvot olivat korkeimmat (3. vs. 1. tertiili). Saman tutkimuksen tulokset viittasivat lisäksi siihen, että tauriinin runsaasta saannista voi olla hyötyä diabeteksen ja korkean verenpaineen ehkäisyssä. Tutkittavien tauriinitasot yhdistyivät vahvasti siipikarjan syömiseen. Se osoittaa, että siipikarja on käytännössä usein merkittävä tauriinin lähde. Aiemmassa useita maita käsittäneessä tutkimuksessa virtsasta erittyneen tauriinin määrä on yhdistynyt pienempään sydäntautikuolleisuuteen myös miehillä (Yamori 2006). Tauriinin ajatellaan parantavan sydämen ja verisuonten tilaa mm. parantamalla kolesteroliarvoja, alentamalla verenpainetta, vaikuttamalla solunsisäisen kalsiumin määrään sekä antioksidanttivaikutuksen kautta (Xu 2008). Tauriini on myös yksi ravintotekijöistä, jonka vähäinen saanti on yhdistetty suurempaan harmaakaihin riskiin. Tauriini on silmien puhtaanapitäjä, joka auttaa verkkokalvon makrofageja poistamaan jätteitä fotoreseptorisoluista. Tauriinin saanti Tauriinia on runsaasti meren antimissa, tummassa siipikarjan lihassa ja jonkin verran myös lihassa. Sekaruoan syöjät saavat sitä noin 40–400 mg päivässä ruokavaliosta riippuen. Terveillä ihmisillä ruokavalio on tauriinin pääasiallinen lähde. Tauriinin synteesi on rajallista; sitä muodostuu elimistössä päivittäin 50–125 mg. Stressi kuitenkin vähentää synteesiä, minkä vuoksi eräät tutkijat ovat pitäneet sitä ehdollisesti välttämättömänä aminohappona. Tauriinin synteesi elimistössä voi myös heikentyä ikääntymisen vuoksi. Lisäksi se on välttämätön imeväisikäisille — sitä on saatava joko äidinmaidosta tai äidinmaidonkorvikkeista. Vegaaneilla tauriinin saanti jää hyvin vähäiseksi, ja myös heidän plasman tauriinitasojen on havaittu olevan alempia kuin sekaruoan syöjillä. Vegaaniäideillä äidinmaidon tauriinitaso on keskimäärin 277 µmol/l, kun sekaruokaa syövillä äideillä se on 427 µmol/l. Erolla saattaa olla merkitystä imeväisikäisten ravitsemukselle. Hyviä tauriinin lähteitä per 100 g: Kampasimpukka 670–827 mg Osteri 70–1190 mg Mustekala 550 mg Simpukka 520 mg Kalmari 356 mg Rapu 330 mg Hanhi 329 mg Makrilli 207 mg Siipikarja, tummalihainen 169–306 mg Silakka 154 mg Siika 151 mg Lohi 123–130 mg Sianliha 61 mg Lammas 47 mg Naudanliha 43 mg Tonnikala 42 mg Katkarapu 39 mg Siipikarja, vaalealihainen 18–30 mg Kuten luettelosta voi havaita, merenelävät ja tummalihainen siipikarja ovat parempia tauriinin lähteitä kuin punainen liha. Ero saattaakin osaltaan selittää sitä, miksi seurantatutkimuksissa punainen liha ei ole näyttäytynyt kovin terveellisenä verrattuna esimerkiksi kalaan ja siipikarjaan. Myös punaisen lihan sisältämä hemirauta, joka liiallisena toimii elimistössä pro-oksidanttina eli hapettumisen edistäjänä, vaikuttaa tietysti asiaan. Tavallisissa simpukoissa on runsaasti kadmiumia. Sen vuoksi niitä ei voi oikein suositella säännöllisinä tauriinin lähteinä. Sen sijaan esimerkiksi kampasimpukoita, pikkumakrillia, tummalihaista siipikarjaa, siikaa ja lohta voi suositella. Yleisesti ottaen kalkkuna näyttää olevan parempi tauriinin lähde kuin broileri. Lähteitä: Spitze AR, et al. Taurine concentrations in animal feed ingredients; cooking influences taurine content. J Anim Physiol Anim Nutr (Berl). 2003 Aug;87(7-8):251-62. Park JY, et al. Dietary taurine intake, nutrients intake, dietary habits and life stress by depression in Korean female college students: a case-control study. J BiomedSci. 2010 Aug 24;17 Suppl 1:S40. Taylor A. Associations between nutrition and cataract. Nutr Rev. 1989 Aug;47(8):225-34. Wójcik OP, et al. Serum taurine and risk of coronary heart disease: a prospective, nested case-control study. Eur J Nutr. 2012 Feb 10. Xu YJ, et al. The potential health benefits of taurine in cardiovascular disease. Exp Clin Cardiol. 2008 Summer;13(2):57-65. Yamori Y, et al. Male cardiovascular mortality and dietary markers in 25 population samples of 16 countries. J Hypertens. 2006 Aug;24(8):1499-505. Juhana Harju on koulutettu ravintoasiantuntija. Voit seurata Juhanan kirjoituksia Aamiainen Ruohikolla -blogissa. Juhanalta on myös ilmestynyt Luusto lujaksi elämäntavoilla -kirja