Väriaine jolla on merkittäviä terveyshyötyjä

Kurpitsan intensiivisen oranssi väri on peräisin beetakryptoksantiinista. Blogiani säännöllisesti seuraavat lukijat tietävät, että pidän uusien asioiden löytämisestä ja tuomisesta esille. Yksi monista asioista, joiden tutkimiseen olen viimeisten parin vuoden aikana viehtynyt, on karotenoidien myönteiset terveysvaikutukset. Karotenoideihin kuuluvat tunnetusti esimerkiksi porkkanan sisältämä beetakaroteeni ja tomaatin sisältämä lykopeeni. Vihreät lehtivihannekset sisältävät luteiinia ja zeaksantiinia. Nyt haluan nostaa esille beetakryptoksantiinin, johon Suomessa ja maailmalla ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Yleensä se on kuitattu melko ohimenevillä maininnoilla. Beetakryptoksantiinihan on oranssi väriaine, joka antaa värinsä kurpitsalle, mandariineille, appelsiineille, paprikalle ja papaijalle. Beetakryptoksantiini on myös voimakas antioksidantti. Se suojaa soluja ja niiden DNA:ta vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta, kuten monet muutkin antioksidantit. Beetakryptoksantiinilla on kuitenkin myös joitakin spesifejä vaikutuksia kehossamme. Se näyttää suojaavan erityisesti keuhkosyövältä. Eräässä koostetutkimuksessa, joka perustui seitsemän aiemman tutkimuksen yhteenvetoon, beetakryptoksantiinia eniten saaneilla oli 24 prosenttia pienempi keuhkosyövän riski. Syöpää ehkäisevän vaikutuksen ajatellaan perustuvan erityisesti siihen, että beetakryptoksantiini stimuloi syöpää ehkäisevän RB-geenin ilmentymistä. Luusto lujaksi elämäntavoilla -kirjassani olen kirjoittanut beetakryptoksantiinin hyödyllisyydestä luustolle. Kerron sen olevan luustolle tärkeä karotenoidi, joka lisää uuden luun muodostumista ja estää jo muodostuneen luun hajoamista. Beetakryptoksantiini ja sitä sisältävät ruoka-aineet ovatkin merkittäviä osteoporoosin ravitsemushoidossa. Arvostettu japanilainen luustotutkija, professori Masayoshi Yamaguchi kirjoittaa beetakryptoksantiinista näin: "Karotenoideista beetakryptoksantiinilla on ainutlaatuinen anabolinen vaikutus luumassaan siksi, että se stimuloi osteoblastista uuden luun muodostumista ja estää osteoklastista luun resorptiota. Beetakryptoksantiini muuttaa luun muodostumiseen osteoblasteissa ja luun resorptioon osteoklasteissa osallistuvien proteiinien geenien ilmentymistä. Ruokavaliosta saadulla beetakryptoksantiinilla on osoitettu olevan ehkäisevä vaikutus luukatoon osteoporoosin eläinmalleissa ja korjaava vaikutus luun aineenvaihduntaan vaihdevuosi-ikäisillä naisilla." Beetakryptoksantiini voi myös vähentää nivelreumaan sairastumisen riskiä. Eräässä englantilaisessa seurantatutkimuksessa beetakryptoksantiinin runsas saanti oli yhteydessä 49 prosenttia pienempään tulehduksellisen moninivelsairauden riskiin. Pienempään riskiin yhdistynyt määrä beetakryptoksantiinia on saatavissa yhdestä lasillisesta appelsiinimehua. Lisäksi beetakryptoksantiini voi ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. Tuoreessa itäsuomalaisilla miehillä tehdyssä tutkimuksessa beetakryptoksantiinin havaittin olevan yhteydessä vähäisempään kaulavaltimon paksuuntumiseen. Miehillä, joiden plasmassa oli eniten beetakryptoksantiinia, oli vähiten kaulavaltimon paksuuntumista. Tulos viittaa siihen, että beetakryptoksantiinin runsas saanti voi ehkäistä aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. Uudessa yhdysvaltalaisessa NHANES-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin eri karotenoidien yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen. Kun beetakryptoksantiinia saatiin alfakaroteenin rinnalla, sen runsas saanti yhdistyi pienempään kuolleisuuteen. Tutkijat katsovat tuloksen selittyvän sillä, että karotenoideilla on synergisiä, toisiaan tukevia vaikutuksia. Esimerkiksi beetakryptoksantiini sieppaa tehokkaasti vapaita radikaaleja vesipitoisessa ympäristössä; alfakaroteeni puolestaan sieppaa niitä tehokkaammin syvällä solukalvon rasvakerroksessa. Yhdysvalloissa on arvioitu, että 75–80 prosenttia sikäläisistä ei saa tarpeeksi beetakryptoksantiinia ja suuruusluokka lienee sama Suomessakin. Riittävään saantiin päästäksemme meidän tulisi syödä enemmän ruoka-aineita, joissa beetakryptoksantiinia on runsaasti. Beetakryptoksantiinin hyviä lähteitä, määrät 100 g kohti:
  • Kurpitsat 1450–3471 mcg
  • Persimoni 1447 mcg
  • Papaija 761 mcg
  • Oranssi ja punainen paprika 490 mcg
  • Ruusunmarja 483 mcg
  • Mandariini 407 mcg
  • Mandariinimehu 214 mcg
  • Appelsiinimehu 168 mcg
  • Maissi 161 mcg
  • Appelsiinit 116 mcg
  • Aprikoosit 104 mcg
  • Nektariinit 98 mcg
Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, mikä on ihanteellinen beetakryptoksantiinin saantimäärä, mutta ainakin itse pidän tässä vaiheessa jo selvänä, että vähäinen saanti on riski. Beetakryptoksantiinin riittävästä saannin turvaamiseksi on mielestäni järkevää sisällyttää joitakin sen lähteitä ruokavalioon. Välimeren ruokavaliossa beetakryptoksantiinia on saatu luonnostaan, koska siinä on syöty appelsiineja ja mandariineja. Täällä pohjoisessa voisimme ainakin osan vuodesta turvautua esimerkiksi myös kurpitsaan ja ruusunmarjaan. Lähteitä: America's phytonutrient report. Nutrilite Health Institute, 2009. (PDF) Karppi J, et al. Plasma carotenoids are related to intima--media thickness of the carotid artery wall in men from eastern Finland. J Intern Med. 2011 Nov;270(5):478-85. Männistö S, et al. Dietary carotenoids and risk of lung cancer in a pooled analysis of seven cohort studies. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2004 Jan;13(1):40-8. Pattison DJ, et al. Dietary beta-cryptoxanthin and inflammatory polyarthritis: results from a population-based prospective study. Am J Clin Nutr. 2005 Aug;82(2):451-5. Shardell MD, et al. Low-serum carotenoid concentrations and carotenoid interactions predict mortality in US adults: the Third National Health and Nutrition Examination Survey. Nutr Res. 2011 Mar;31(3):178-89. Uchiyama S, et al. Oral administration of beta-cryptoxanthin induces anabolic effects on bone components in the femoral tissues of rats in vivo. Biol Pharm Bull. 2004 Feb;27(2):232-5. USDA's National Nutrient Database for Standard Reference. Yamaguchi M. Beta-cryptoxanthin and bone metabolism: the preventive role in osteoporosis. Journal of Health Science, 54(4) 356-369 (2008).) (PDF) Juhana Harju on koulutettu ravintoasiantuntija. Voit seurata Juhanan kirjoituksia Aamiainen Ruohikolla -blogissa. Juhanalta on myös ilmestynyt Luusto lujaksi elämäntavoilla -kirja