Maitotuotteiden CLA hyödyllistä, ravintolisien ei

Maitotuotteet sisältävät tyydyttyneiden rasvojen ohella myös CLA:ta, konjugoitua linolihappoa. Sillä näyttää olevan hyödyllisiä vaikutuksia terveydelle ruokavaliosta saatuna. CLA saattaa ehkäistä eräitä syöpiä ja lisäksi se voi pienentää kehon rasvamassaa ja auttaa vatsanseudun rasvan vähentämisessä.

Viime keväänä julkaistiin mielenkiintoinen tutkimus CLA:n yhteydestä pienempään sydäninfarktiriskiin naisilla. Tutkimuksen viimeistään pitäisi herättää kiinnostus tätä rasvahappoa kohtaan.

Niillä tutkituista, jotka kuuluivat rasvakudoksen CLA-pitoisuuden osalta ylimpään viidennekseen, oli puolta pienempi sydäninfarktiriski alimpaan viidennekseen eli vähiten CLA:ta saaneisiiin verrattuna (OR 0.51; CI 0.36-0.71).

Rasvakudoksen CLA-pitoisuus heijastelee hyvin ruokavaliosta saadun CLA:n määrää. Tutkimus oli tehty Costa Ricassa, koska siellä eläinten laiduntaminen on yleistä, ja siksi niiden maidossa ja lihassa on enemmän CLA:ta kuin länsimaissa, joissa rehuruokinta on vallitsevaa.

Suomalaisissa maitotuotteissa vähemmän CLA:ta

Äkkinäiset saattavat vetää costaricalaistutkimuksesta sen johtopäätöksen, että se osoittaisi maitotuotteiden olevan yleisestikin yhtä terveellisiä kuin mihin tutkimus viittaa. Toiset saattavat taas olettaa, että CLA:n käyttö ravintolisänä olisi yhtä terveellistä. Molemmat johtopäätökset voivat kuitenkin olla vääriä.

Costaricalaistutkimuksesta ei voi suoraan päätellä, että suomalaisten maitotuotteiden käyttö olisi yhtä terveellistä, koska täällä karja ei laidunna kuin muutaman kuukauden vuodesta. Siten suomalainen maito tai liha ei sisällä samassa määrin CLA:ta.

Varsinkin suomalaisessa talvimaidossa terveellisten rasvahappojen osuus lienee niin pieni, että se ei välttämättä riitä kumoamaan maidon myristiinihapon ja palmitiinihapon potentiaalisesti haitallisia vaikutuksia (esimerkiksi uusien ranskalaisten rasvasuositusten mukaan nämä rasvahapot ovat liiallisesti saatuina aterogeenisia eli sepelvaltimotautia aiheuttavia).

Ravintolisät eivät vastaa maitotuotteiden CLA:ta

CLA-ravintolisien koostumus poikkeaa ravinnon sisältämästä CLA:sta, ja sen vuoksi niiden terveysvaikutukset eivät vastaa ravinnosta saadun CLA:n vaikutuksia. Maitotuotteiden CLA on noin 90-prosenttisesti cis-9, trans-11 -isomeeriä (rumeenihappoa), kun taas ravintolisissä on yleensä runsaasti myös trans-10, cis-12 -isomeeriä. Jälkimmäinen on yhdistetty moniin haitallisiin vaikutuksiin. Se muun muassa lisää huomattavasti oksidatiivista stressiä, heikentää LDL- ja HDL-kolesterolin suhdetta ja lisää insuliiniresistenssin riskiä. Näistä syistä CLA kannattaakin pyrkiä saamaan ravinnosta ja CLA-lisiä on hyvä välttää.

Hyviä CLA:n lähteitä

Mielestäni costaricalaistutkimus viittaa siihen, että CLA:ta kannattaa pyrkiä saamaan ravinnosta enemmän eli kannattaa suosia sellaisia maitotuotteita, joissa sitä on runsaasti. Analyysitulosten mukaan CLA:n määrään vaikuttaa voimakkaasti eläinten laiduntamiskorkeus. 1200-2000 metrin korkeudessa laiduntavien eläinten maidossa on moninkertaisesti CLA:ta verrattuna alankomailla laiduntavien eläinten maitoon. Siten esimerkiksi sveitsiläiset alppijuustot, kuten Gruyere ja Appenzeller, ovat erityisen hyviä CLA:n lähteitä.

Vielä parempana pidän kuitenkin sitä, jos CLA:n rinnalla saadaan runsaasti myös verisuonten kalkkiutumista ehkäisevää K2-vitamiinia. Nämä hyödyt yhdistyvät hyvin norjalaisessa Jarlsberg-juustossa. Siinä on CLA:n lisäksi runsaasti myös K2-vitamiinia.

Mainittujen juustojen lisäksi CLA:ta on runsaasti myös lampaanlihassa ja lampaanjuustossa. Luomutuotanto usein myös kohottaa CLA-pitoisuutta, mutta vaikutus on vähäisempi kuin esimerkiksi laiduntamiskorkeuden.

Lähteitä: