Miten korvata herkut?

Käsittääkseni Mikko S. ei tarkoittanut verrata suoraan ruokavalioita vaan suhtautumista ruokaan. Eli tarkkuus menee liian pitkälle. Olen lukenut tästä jostain lehdestä ja sitä verrattiin ns. sairautena (en vaan millään muista nimeä tälle pakkomielteelle) anoreksiaan ja muihin syömishäiriöihin juuri tuon liiallisuuksiin menevän tarkkailun takia. Korjatkaa jos olen väärässä....

Hanneloore: ortoreksia. Justiin eilen oli Akuutissa juttu siitä.

mutta jokatapauksessa mielestäni ei voi puhua samanapäivänä...eiköhän se suhtautuminen ole hieman erilaidasta kun käydään välillä oksentamassa, syödään laksatiiveja, vältetään rasvaa terveyden uhalla jne...kun se että lasketaan tarkasti kalorit, proteiinin ja hiilarien suhteet.

Viestissäni siis lukee: ...anorektikoilla (ja monilla bodareilla!) KEHONKUVANSA kanssa...
Eli en puhunut heidän suhteestaan ruokaan vaan kehonkuvaan vertauksen vuoksi.
Bodareilla tosin on usein myös vääränlainen suhtautuminen ruokaan, jolloin se koetaan vain lihasmassan kasvattamisen vuoksi tarvittaviksi vältämättömiksi partikkeleiksi.
Ei myöskään pidä sekoittaa normaaleja ihmisiä kuntosaliharjoitteluineen kilpakehonrakennusmaailmaan. Asia ei myöskään ole mielipidekysymys, vaan huippulihaksikkaat bodarit lasketaan psykologiassa omaavan sairaanloisesti vääristyneen kehonkuvan. Tätä psykologiaa voi vain olla vaikea havaita terveyden ja hyvinvoinnin illuusion takaa. Sama siis voi koskea edellämainitsemiani terveysruokaihmisiä, mutta vain ravinnon osalta, ei kehonkuvan.

Mielenkiintoista just on, mihin raja terveen ja epäterveen suhtautumisen välillä vedetään. Suurin osa keho.netin kävijöistä varmaan seuraa syömisiään aika tarkasti ja laskee proteiinien, hiilarien ja rasvojen suhteita. Mutta jos homma menee siihen, että ei uskalla syödä kylässä/ravintolassa mitään, mistä ei tarkkaan näitä suhteita tai kaloreita tiedä, ollaan jo varmaan ortoreksian puolella.

Ehkä on turha puhua samassa lauseessa jos verrataan anorektikkojen suhtautumisesta ruokaan ja bodarien suhtautumisesta kehoonsa. Ei oikein vertailukelpoinen asia. Lisäksi nyt oli puhe vain ruuasta ei muista aineista...joten päteehän tämä yhtälailla normaali kuntosaliharjoittelijaan (mitä ikinä tarkoittaakaan)

Itse siis vertasin vain sitä että mielestäni järkevämpää on rakentaa ruualla kehoansa (lopputulos ei tässä ole oleellista) kun rappeuttaa. No nyt valuu ohi aiheen hiukan

Ortoreksiastahan tässä on siis ollut puhe. Sehän on mukava huomata kuinka valpasta väki nykyään on.

Olen samaa mieltä, että jos vain yksinkertaisesti jättää jonkin asian pois ruokavaliostaan, ei sitä enää tee mielikään. Itse vain yksinkertaisesti lopetin suklaan syömisen n. kolme vuotta sitten . Ei tee mieli, ei yhtään. Jokainen toki syököön suklaata jos maittaa, en siihen kommentoi mitenkään.
Mietin myös, että mitenkäs nämä ihmiset jotka todellakin laskevat joka ateriansa ravintoaineiden suhteet, voivat syödä missään sosiaalisissa tilaisuuksissa/ystäviensä luona?

Tässähän nyt saa vallan rautalangasta vääntää. :)
Eli ortoreksia on vääristynyt suhde ruokaan. Sairaanloinen terveysruoan korostaminen.
Anorektikoilla ja ääribodareilla on siis vääristynyt kehonkuva. Heille ruoka on vain väline kehon muokkaukseen eikä omaa muita arvoja.
Ihan kiva näin alan ihmisenä huomata, että nämä nyky-yhteiskunnan lieveilmiöt aiheuttavat keskustelua ja pohdintaa. Kiitos teille siitä.

Eli ortoreksia on eri asia kuin anoreksia. Kolikon kaksi eri puolta.

Unohdat kuitenkin sen että ortoreksiassa yleensä lopputuloksena on se että ruoka-aineita vähennetään kun haetaan sitä itselleen sopivaa ruokavaliota esim. allergioiden takia ja tästä syntyy puutostiloja...uskoisin että juuri ääribodarilla ei näitä puutostiloja synny.

Se että miten suhtautuu itse ruokaan lienee aika yksilöllistä ja tuskin jokaisesta suhtautumisesta voi tautia keksiä.

Tuo ravintoaineiden määrä sinänsä ei koske yleensä ortoreksiaa. Anorektikoilla puutokset sen sijaan ovat mahdollisia juuri vähäisen ravinnonsaannin takia.
Kyse on siis ääri-ilmiöistä. Sairastumista ei saa sekoittaa yleiseen suhtautumiseen. Psykologiseksi sairaudeksi voidaan diagnosoida tilanne, joka osoittaa henkilöllä olevan syystä tai toisesta vääristynyt suhde esim. edellä puhuttuihin asioihin. Kuten jopa hengenvaarallinen sairaus nimeltään anoreksia.
Tunnen esim. entisen anorektikon, joka on kanavoinut vääristymänsä yhteiskuntakelpoisesti "oikealla" tavalla, eli on nykyään fitnesskilpailija. Lähtökohtaisesti suhde kehoon on kuitenkin sama. Eli taustaltaan sama. Ilmenemismuoto vain erilainen ja "hyväksyttävä".

älä suotta valita :) mutta et voi tosissasi väittää että nyt sitten fitness-kilpailijat ovat hyväksyttyjä anorektikkoja wtf ?!?

"kanavoinut vääristymänsä yhteiskuntakelpoisesti "oikealla" tavalla, eli on nykyään fitnesskilpailija."

Lisäksi ortoreksiassahan pyritään "liian terveelliseen" ruokavalioon tietämättä yleensä tarpeeksi mitä kaikkea se keho tarvitsee jaksaakseen eli tiedonpuutetta suureksi osaksi. Ortoreksia eli pakkomielle syödä terveellistä ruokaa. Ei ole sama asia kun syödä monipuolisesti vrt.vaikka se bodari.

Tämä nyt menee vain inttämiseksi, joten jos haluat selvitystä tällaisista asioista voin kirjoitella sähköpostia tai lueskelet itse kirjoista. Myös muut lukijat voitte kysellä erinäisistä asioista jos haluatte. Voin avata vaikka hotmail -osoitteen. Yliopiston sähköpostiosoitettani en mielelläni käytä. Tätä paikkaa on turha tukkia.
Olen itse yliopistossa liikuntalääketieteen ja sosiaalipsykologian YO. Ja auttaminen on iloni! :)

Ei minulla ole tarvis inttää mutta tuo "fitness"-kommentti pistää kyllä sapen kiehumaan...

Eli tässä muutama "fakta" artikkelista...

"Bratman määrittelee ortoreksia nervosan pakkomielteeksi syödä terveellistä ruokaa. Ruokaidealisti karsii syömisiään niin pitkälle, että ravinnosta tulee eräänlainen uskonto, jota on noudatettava dogmaattisesti. Ihminen, joka valikoi elintarvikkeensa tarkasti, ei tietysti välttämättä ole ortorektikko. Jos ruoka ja syömisen suunnittelu alkaa hallita jokapäiväistä elämää, voidaan puhua häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä. Juuri tämä yhdistää ortoreksian jo tunnettuihin syömishäiriöihin anoreksiaan ja bulimiaaan, joiden uhrit tosin keskittävät huomionsa ruuan laadun sijasta sen määrään."

Hekten on poissa ja mitä mitä!! Randy vetää täällä KÄYHEEEETÄ tsembaloo! Asiaa meinaan jo on Mikolla jutut.

Kiinnostavia juttuja sulla... Mulla on kaveri joka todellakin sairaalloisesti tarkkailee syömisiään, ja nyt tiedän sille sitten nimenkin, eli ortoreksia.

Tämän lauseesi: "Bodareilla tosin on usein myös vääränlainen suhtautuminen ruokaan, jolloin se koetaan vain lihasmassan kasvattamisen vuoksi tarvittaviksi vältämättömiksi partikkeleiksi", mä voin ainakin allekirjoittaa, sillä olen läheltä seurannut serkkuni taivalta SM-tason bodarina.
Randy ei ihan tainnut tajuta pointtia noissa sun viesteissäsi.

"Bodareilla tosin on usein myös vääränlainen suhtautuminen ruokaan, jolloin se koetaan vain lihasmassan kasvattamisen vuoksi tarvittaviksi vältämättömiksi partikkeleiksi."

Mikä on se oikeanlainen suhtautuminen ruokaan? Nälkäänsä syöminen? Rutiininomainen syöminen?

"Asia ei myöskään ole mielipidekysymys, vaan huippulihaksikkaat bodarit lasketaan psykologiassa omaavan sairaanloisesti vääristyneen kehonkuvan."

Niin ei ole mielipidekysymys, että joidenkin (psykologien) mielestä huippubodareilla on vääristynyt kehonkuva. Se on selvä, mutta millä perusteella väitetään heillä olevan vääristynyt kehonkuva? Mikä on vääristymätön kehonkuva?

Oikeassa olet pointti meni aika pahasti ohi jos verrataan Fitness-urheilua anoreksian yhteiskuntakelpoiseksi muodoksi!