Haluan laihtua

Olen nuori nainen, pituutta 160cm, painoa 74kg, eli aivan liikaa.

Paino kertynyt lähinnä keskivartaloon ja mulla onkin vyötärönympärys 90-95cm.
Olen ihan tyytyväinen itseeni, minusta naisella pitää olla muutakin kuin luuta ja nahkaa, mutta tiedän,että jo terveyteni vuoksi minun on laihdutettava ainakin 10kg.

Yleensä innostunu liikaa, ja päätän että "huomenna alkaa uusi elämä". Tuota ajatusta jaksan päivän pitää pääni sisällä, mutta sitten se ajatus vain katoaa, koska ajattelen, ettei minusta ole siihen.

No , jos rehellinen olen, niin voin sanoa, että en tälläkään hetkellä usko, kun tätä kirjoitan, että voisin mukamas 10kg laihduttaa. Ihanteena olisi tietysti jopa 15kg.
Olen aina ollut hieman lihava, tai siis ehkä kouluun mennessäni lihoin tai jotain. En oikein tiedä, että miksi. Sitten tuossa 15-vuotiaana laihduin , koska kasvoin pituutta. Silloin olin noin 160cm ja painoa noin 65kg. Sitten jotain vain kävi, ja reilu vuoden aikana olen lihonut 10kg.

Laihduttamisessa pelkään sitä, että minun kaikki muotoni häviäisivät. Lähinnä nyt rintoja tarkoitan, nehän ovat pelkkää rasvaa tietääkseni. Nyt minulla on B/C -kuppi. Mutta toisaalta, ainahan kaupasta voi ostaa rintoja suurentavia rintaliivejä jne. Ehkä tämä on vain tekosyy kaikkeen.
Lisäksi jotenkin pelottaa se, että jos vaikka nyt 10kg saisin laihdutettua, niin mulle jäisi sellasta "nahkaa" esim mahan alle. Olen joskus televisiosta nähnyt, että ensin joku laihduttanut vaikkapa juuri 10kg ja sen jälkeen hänelle on tullut sellaista irtonahkaa, johtuen siitä, että se nahka ei ole jotenkin ehtinyt "sulamaan" elimistöön tai jotain..Sellaista en tahtoisi! Miten esimerkiksi tuon voisi välttää?

Minun mielestä syön kuitenkin aika terveellisesti. Asun vielä kotona ja vanhempani tekevät minulle ruoat, mutta meillä ei ruokiin lisätä suolaa, lihaliemikuutioita eikä meillä kastikkeitakaan tehdä.

Aamupalalla syön puuroa, leipää ja vettä/mehua/maitoa,
koulussa syön lämpimän aterian,
kun tulen kotiin koulusta syön yleensä melkein heti lämpimän ruoan (riisiä/perunaa, lihaa(kerran viikossa meillä on kalaa) ja sitten on salaattia tai vihanneksia),
illalla syön aika usein jäätelöä ja lisäksi leipää.
Pyrin syömään pääasiassa tummaa leipää, mutta ei aina jaksa..
Miten saa syötyä puoli kiloa päivässä kasviksia, mistä tietää milloin on syönyt puoli kiloa? Laihduttaja saa varmaan syödä vielä vähän enemmän kasviksia, mutta mitä kaikkea voin muka keksiä kasviksista ja vihanneksista ja hedelmistä, että saan niitä vähintään puoli kiloa päivässä?

En liiku melkein yhtään, lähinnä koulumatkat, n. 20min päivässä kävellen.
Ongelmana se, etten oikeasti saa itseäni liikkumaan.
Joka ilta ajattelen, että "huomenna sitten lähden pyöräilemään", mutta ei. Jotenkin aina on mukamas parempaa tekemistä.
Kuinka kauan mun pitäisi päivässä liikkua?
Onko esimerkiksi kannattavaa ajaa joka päivä kuntopyörällä (meillä siis sellainen on) ja kuinka kauan sitä pitäisi polkea?

Haluan oikeasti laihtua.
Haluan olla normaalipainoinen.
Haluan, että leposykkeeni laskee (se on nykyään aika korkea, johtuen varmasti siitä, etten liiku yhtään)
Haluan mahtua vaatteisiin niin, että sinne ei jää mitään ikäviä "makkaroita".

Kertokaa minulle, miten kaikki tämä onnistuu?

Sinulle "Dei"

Kelailen läpi tekstiäsi ja yritän lyhyesti vastailla Sinulle.

1) Sinun on alettava uskoa itseesi ja kykyihisi. Jos monet muut ovat pystyneet laihduttamaan kymmeniä kiloja, pystyt Sinäkin vähentämään 10-15 kiloa.
2) Naisen rinnoista noin 70% on rasvaa. Kun laihtuu, myös rinnat pienenevät. Ulkonäkö on kuitenkin eräänlainen illuusio : Laihtuessasi pienenee myös vyötärösi eli rintojen koon suhde vyötäröön pysyy suunnilleen samana.
3) Jos pudotat painoasi järkevästi eli puolisen kiloa viikossa, ei 10-15 kilon painon pudotus nuorelle naiselle aiheuta pysyvää löysää nahkaa.
4) Vältä jäätelöä. Siinä on turhan paljon energiaa.
5) Syö illalla päivän viimeisenä ateriana (jäätelön ja) leivän sijasta vaikka puoli purkillista (n. 100 g) raejuustoa tai rahkaa, johon joukkoon laitat pienen määrän joko tuoreita tai sulatettuja pakastemarjoja.
6) Puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä ei ole loppujen lopuksi suuri määrä. Sen saa helposti kokoon.
7) Koska olet saanut aikaiseksi kirjoittaa pitkän tekstin tänne keho.nettiin, onnistut varmasti myös lisäämään 30-60 minuuttia reipasta liikuntaa 4-6 kuuteen päivään viikossa (mieluiten ulkona).
8) Mikään ei saisi olla sen tärkeämpää kuin omasta terveydestään ja sen myötä paremmasta tulevaisuudestaan huolehtiminen.
9) Yksi tai useampi samanhenkinen harjoittelukumppani auttaa ylläpitämään motivaatiota.
10) Hanki koko ajan lisää tietoa, mikä myös auttaa ylläpitämään innostustasi.

Tsemppiä Sinulle - terveisin Arthuro

Runsaasti hyödyllistä tietoa löydät kotisivuiltani ja blogistani :

http://www.kuntoguru.com
http://kuntoguru.blogspot.com

Kiitos vastauksestasi :)

Tänään, kun olin kirjoittanut tänne viestin, lähdin pyöräilemään, noin 20minuuttia, ja olin melko hengästynyt sen jälkeen (kertoo siitä, että minulla on oikeasti huono kunto).
Mietin vain sellaista, että voinko tehdä tänään vielä muuta, kun olen jo käynyt pyöräilemässä?
Esimerkiksi jumpata? 30minuuttia?
Onkohan liikaa liikuntaa, jos esim joka päivä 30min jumppa ja jotain kestävyysliikuntaa, esim juuri vaikkapa pyöräilyä?

Koska en ole koskaan todellakaan tajunnut, miten voisin tunnin saada aikaiseksi esimerkiksi jumpata tai pyöräillä. Se on ihan tajuttoman paljon yhteen menoon

Voit toki tehdä kaksi noin puolen tunnin harjoitusta päivässä varsinkin jos muu päivä on Sinulla fyysisesti kevyttä. Pidä viikossa kuitenkin vähintään yksi täydellinen lepopäivä.

Valitse sellaisia liikuntamuotoja, jotka Sinua erityisesti kiinnostavat. Silloin on liikunnasta helpompi tehdä säännöllistä. Jos harjoittelet kahdesti päivässä, on toisen hyvä olla aerobista (esimerkiksi reipasta kävelyä, pyöräilyä ulkona tai sisällä, uintia)ja toisen lihaskuntoharjoittelua (liikkeitä oman kehon kuormalla, lisäpainoilla jne).

Tärkeää on lisätä määrää ja/tai tehoa maltillisesti, jottei tule äkillistä uupumista eikä rasitusvammoja.

Kuntoilun tehtävänä on parantaa fyysistä kuntoasi ja edistää aineenvaihduntaasi, mikä auttaa rasvanpoltossa.

Muista kuitenkin, että tärkeintä laihduttamisessa ei ole liikunta vaan ruokavalio. Siinä Sinun tulee välttää kaikkea mikä sisältää valkeaa jauhoa tai tavallista valkeaa sokeria.

Taas eilen olin intoa täynnä, mutta tänään jotenkin teki paljon mieli kaikkea hyvää, ja söin kolme jäätelöä.. Siis tuuttia.

Ei minusta taida olla tähän...

Nyt masentaa sitten enemmän, enkä oo liikkunutkaan kun joku 20min tänään..

Hmm, mulle tulee kyllä mieleen (ei millään pahalla), että et oikeasti ole vielä lainkaan motivoitunut laihtumaan, tai jostain syystä pelkäät tai välttelet sen aloittamista.

Oletko ajatellut koskaan miksi itse asiassa syöt? Mitä menetät, jos luovut ruuasta? Kumpi sinua häiritsee ajatuksena enemmän, nykyinen painosi vai 15 kg kevyempi olemus "löysine nahkoineen"?

Olen itse 158 cm pitkä ja lihoin USA:ssa asuessani 72-kiloiseksi 55-kiloisesta, mikä oli minulle katastrofi koska olen hyvin ulkonäkökeskeinen ihminen. Laihdutin kilot takaisin normaalipainoon 1,5 vuodessa, eikä tilalle jäänyt yhtään "nahkaa".

Selvitä itsellesi miksi syöt. Onko jokin muuttunut elämässäsi? Onko sinulla ehkä piilevää masennusta tai esim. koulunkäyntiin tai seksuaalisuuteen liittyviä komplekseja, joita ruoka pehmentää tai peittää?

Mitä liikuntaan tulee, se ei sinänsä laihduta tavallista pulliaista juurikaan, mutta se kiinteyttää ja parantaa terveyttä muuten.

Onnistut aivan varmasti laihduttamaan kun pääset kiinni syömisen syihin.

Suosittelisin sinulle esim. kalorilaskuri.fi-nimistä nettipalvelua, tai Keventäjiä. Niissä tavoitteena on tehdä elämäntaparemontti, eikä pikaista kuuria. Ravitsemustietoisuutesi vaikuttaa heikolta. Siellä myös näet esim. sen kuinka paljon kasviksia & hedelmiä voi syödä ja esim. sen, että leivässä on yllättävän paljon kaloreita. Sinun tulisi aluksi pyrkiä (arviolta) noin 1500 kalorin päivädieettiin, jos et liiku yhtään.

Lue Painonvartijat-lehteä, siellä on paljon tavisten vertaiskokemuksia laihtumisesta. Aseta välitavoitteita, ajattele että jos aloitat tänään, olet jouluna jo ainakin 5-7 kg keveämpi.

Hanki vaaka ja punnitse itsesi joka aamu ennen aamupalaa. Hyvä tahti on 0,5 kg viikossa.

Liikunta sinänsä ei laihduta tavallista pulliaista juurikaan, mutta kiinteyttää kyllä ja saa hyvän mielen. Onko lähelläsi kuntosalia, jossa voisit osallistua spinning-tunneille? Itse aloitin liikuntaharrastuksen siitä noin kuusi vuotta sitten ja olen tänä päivänä edelleen aivan koukussa.

Tsemppiä sinulle, tiedän että laihduttaminen on hankalaa aloittaa, mutta kun läski lähtee, olo on aika huikea!

Sun täytyy muuttaa elämäntapojasi. Ei ole mitään järkeä miettiä, montako minuuttia sun TÄYTYY pyöräillä tai jumpata päivässä tai millaista sapuskaa PITÄISI syödä. Tää kuulostaa liian negatiiviselta. Niin kauan kun elämäntapojen muutos on sulle väliaikaista pakkopullaa, jonka avulla kuvittelet laihtuvasi ja sitä kautta tulevasti onnellisemmaksi, ei hommasta tule mitään. Voit ehkä laihtua, mutta kilot tulevat takaisin, ellet tosiaan halua elää uudella tavalla. Tosin ehkä laihtuminen tuo sinulle lisää motivaatiota ja alat huomata, että liikunta ja kevyt ruokavalio tuovat hyvän olon ja saat pysyttyä uusissa tavoissasi.

Ruoka on sulle selvästi jonkinlainen lohduke. Siitä ajattelutavasta ja ruoan aiheuttamasta "ajelehtimisesta" sun on päästävä eroon. Syöminen on normaali asia, jolla tankataan, että jaksetaan, ei mitään huvi- puuhastelua. Ja kuten muutkin jo kirjoittelivat, itse treeni polttaa energiaa vain vähän, normaali aktiivisuus vaikuttaa siihen paljon enemmän.

Lisäksi perus kotiruoan energiatiheys on laihduttajalle usein liian korkea. Kiinnitä huomiota tähän, turha leivänmupellus pois, juurekset ja vihannekset ja marjat messiin, juomaksi vettä, ja pysy aktiivisena, niin laihdutuskin tuntuu mukavammalta eikä löysää nahkaa pääse kertymään kehoosi niin helposti.

ratafia kirjoitti: Hmm, mulle tulee kyllä mieleen (ei millään pahalla), että et oikeasti ole vielä lainkaan motivoitunut laihtumaan, tai jostain syystä pelkäät tai välttelet sen aloittamista.

Heh, yksi syy siirtää laihduttamisen aloitusta lienee se, että laihduttaminen on pääsääntöisesti epämukavaa kitumista - ja vaikka motivaatio olisi kohdillaan, se vaatii silti pitkäjänteistä päättäväisyyttä ja tiukkaa itsekuria.

Usein kyllä kuulee puhuttavan tuosta että "ei ole henkisesti valmis laihduttamaan" - mutta en oikein jaksa siihen uskoa, jos elämäntilanne on muuten normaali. Tietysti, jos on takana rankkoja aikoja tai muita murheita, ei itsen kuritus varmaan ole ekana mielessäkään, eikä helpolla onnistu. :)

Luulen, etta kyse on tottumuksesta, kun on antanut itselleen luvan massata ja vetaa navan tayteen namuja, on tosi tylsaa laihduttaa ja 'luopua' herkuista. Mutta tosiasiassahan laihtuakseen lopullisesti on (kuten todettu) kyse elintapojen muutoksesta, ei niita herkkuja vaan voi vetaa samaa rataa mikali mielii kapeaa uumaa.

Toisaalta 'repsahdus' saattaa panna ajattelemaan, etta kun nyt kerran soin yhden pullan, ei se haittaa vaikka vedan kolme siihen peraan.

Luulen, etta toisille laihtuminen on vaan vaikeampaa, ei fyysisesti, mutta psyykkisesti, paasta eroon opituista tavoista jotka saattavat olla hyvin syvalla.

Jos laihtuminen olisi helppoa, ei kai ylipaino olisikaan niin laajamittainen ongelma yhteyiskunnassamme.

Pullaa ja kahvia! (Katsooko kukaan Pasilaa You Tubesta, haha)