Gallup: naurettavimmat hokemat ja käsitykset terveellistä elämää koskien

Olen törmännyt mitä uskomattomampiin käsityksiin ja uskomuksiin - väitteisiin, joita yksityisten tahojen lisäksi tuntuvat jakelevat mediatkin. Ajattelin, että olisi hauska kerätä näitä (väärin-)käsityksiä listaksi tänne keho.nettiin ja oikaista niitä parhaan mukaan.

Tässä mun ehdoton suosikkini:

Väite: "Haluaisin kauheasti liikkua/syödä terveellisesti, mutta mulla ei ole aikaa/rahaa siihen."

Todellisuus: Kaikkeen, mitä kauheasti haluaa ja mistä kovasti tykkää löytyy aikaa ja rahaa. Kummasti jengillä tuntuu aina olevan aikaa (ja rahaa istua kuppiloissa tai katsella kotona (rahalla vuokrattua) dvd:tä.

Liikunta ja kunnon kokkaus ei vaan huvita, mutta sitä ei uskalleta myöntää, sillä sehän voisi antaa vaikka laiskan kuvan itsestä...

Laittaakaa kommenttia ja muita hulluja käsityksiä/toteamuksia tuleen, joihin olette törmänneet!

Väite: "Voin syödä mitä vain ja kuinka paljon tahansa lihomatta"

Todellisuus: Et voi. Olet vain tottunut syömään vähemmän ja hieman isommat määrät tuntuvat todella isoilta

Väite: "Minulla on isot luut, siksi painan enemmän"

Todellisuus: Dinosauruksilla oli isot luut, ihmisten väliset erot mitataan sadoissa grammoissa - ei kiloissa.

Siinä pari näin alkuun :)

Väite: Olen saanut lapsen/lapsia ja en voi päästä enään kuntoon. Vatsa/kroppa on tuomittu ikuisiksi ajoiksi olemaan löysä.

Todellisuus: Vatsanahka venyy raskauksien myötä ja sen palautuminen on yksilöllistä. Rasvan saaminen pois vatsan seudulta ja muualta on kyllä täysin mahdollista myös lasten saannin jälkeenkin. Kuntoon pääsee ihan yhtä hyvin kuin ennenkin vaikka niitä tenavia olisi kuinka monta.

Väite: syön todella terveellisesti ja liikun paljon ja silti en laihdu. Näin sanovat yleensä todella reilusti ylipainoiset ihmiset.

Todellisuus: Syödään liian paljon kulutukseen nähden ja kenties vielä hyvin epäsäännöllisesti ja yksipuolisesti. Jos syö alle kulutuksen, niin laihtuu varmasti.

Onhan niitä vaikka mitä, mutta ensiksi tuli mieleen kun muutama vuosi takaperin kaveriporukassa paasasin jotain valkoisesta sokerista ja sen haitoista... Eräs henkilö siinä vain kommentoi sitten että "Mitä!? Sokerihan on puhdasta energiaa!!" ja näytti todella pöyristyneeltä. :D
Joo... puhdasta... miten sen puhtauden sitten käsittääkin... :/

Juu, en itsekään pidä siitä, että lapsia käytetään tekosyynä kuntoon pääsemättömyydestä. Mutta kuten kirjoittaja mainitsi, vatsanahka on se ainut, jolle mitään ei voi tehdä. Ilman kirugin apua siis. Itse olin esikoiseni aikaan aika tanakka ja vatsa oli ISO. Extranahkaa siis vatsasta löytyy, sille ei minkään mahda. Sen kanssa eletään ja siihen muuhun, mihin voi vaikuttaa, vaikutetaan.

Simi79 kirjoitti: Extranahkaa siis vatsasta löytyy, sille ei minkään mahda. Sen kanssa eletään ja siihen muuhun, mihin voi vaikuttaa, vaikutetaan.

Asiaa! Panosta asioihin joihin voit vaikuttaa ja hyväksy ne joihin et voi vaikuttaa. Minulla on ollut myös toooodella iso maha 3 kertaa. Jokainen lapsi on ollut pieni jättiläinen syntyessään ja siltikin vatsa on nyt litteä ja nahka palautunut yllättävän hyvin. Onhan se nahka numeroa liian iso, mutta sitä ei välttis kukaan muu huomaa :).

"Mä syön nyt vaan salaattia, kun oon laihiksella."

Tätä kuulee usein (iki-)laihduttajan suusta. Ja lautaselta saattaa löytyä niiden salaatinlehtien lisäksi esim. friteerattuja kanapaloja, öljyisiä krutonkeja ja kermaista salaattikastiketta. Unohdetaan että ei se salaatti itsessään laihduta, vaan kyllä mukaan pitää laskea kaikki, mitä menee kurkusta alas.

"Liikkua pitää vähintään puoli tuntia ennen kuin rasva alkaa palaa."

Höpö höpö. Rasvaa palaa koko ajan! Ei rasvanpoltto yhtäkkiä "pamahda" päälle, kun 30 minuuttia tulee umpeen. Samaan kastiin kuuluu tämä:

"Jos haluaa polttaa rasvaa, pitää liikkua hitaasti, vaikka kävellä."

Ideana on liikkua sellaisella sykkeellä, ettei heti alkumetrien jälkeen ala piiputtaa. Vauhti on yksilöllisesti omasta kunnosta kiinni. Myös tiukan punttitreenin jälkeen kroppa polttaa rasvaa sukkelaan.

Tähän voivat näihin asioihin perehtyneemmät antaa lisäyksiä ja korjauksia, jos meni pahasti metsään!

Alan olla siinä iässä, ettei aivan kaikkea enää muista. Tässä kuitenkin muutama kuulemani "älyvälähdys" vuosikymmenien varrelta.

Eräs pesäpalloilija totesi kysyttyäni häneltä miksi ei treenaa reisiä lainkaan: "Minulla on jo nyt liian vahvat reidet."

Eräs ainakin omasta mielestään viehkeä nainen tuli kuntosalilleni tiedustellen miksi minulla ei ollut sellaista laitetta, jossa voisi vain istua ja "kone tekisi kaiken hänen puolestaan".

Aika usen olen tavannut kuntosaleilla ihmisiä, jotka eivät halua harjoitella tehokkaasti, koska siitä tulee "epämiellyttävä hiki".

Keskustelupalstoilla kysellään aina silloin tällöin "pitääkö laihduttaessa harrastaa liikuntaa".

Ikiaikainen klassikko!!

"En treenaa painoilla koska en halua isoja lihaksia. Tahdon vain kiinteytyä."

:-D

KukkaK kirjoitti: Ikiaikainen klassikko!!

"En treenaa painoilla koska en halua isoja lihaksia. Tahdon vain kiinteytyä."

:-D

Repesin ihan totaalisesti :D

Menee hieman off topikiski, mutta näistä jutuista tulee mieleen eräs kaverini, jossa ei olekaan nauramista.
Kyseessä 42 v. iso jamppa, 187 cm ja 125 kg, eli reilusti lihava vaikka lihasmassaakin on ja tekee fyysistä työtä.
Käy sillon tällön harvakseltaan salilla tekemässä pelkkää punttitreeniä, ja tuskailee kun ei laihdu.

"Pitäs 30 kiloo saada pois, ei niin hirveeseen hommaan pysty asennoitumaan, ei mahda mitään!" kiroilee hän.

Ei suostu sisäistämään, että askel kerrallaan pikkuhiljaa, kilo kilolta.

Nyt pukkaa jo verenpainetautia ja on verenpainelääkityksellä, kohta luultavasti 2. tyypin diabetesta. Jalkanivelet natisee jne.

Syo nähdäkseni melko suht koht monipuolisesti eli terveellisesti, mutta yksinkertaisesti liian paljon ja ahmimishäiriön tapaisesti.

Eli milläs kannustas vanhan frendin hoitamaan ekaks ahmimis-himoaan ja sitten harrastamaan myös pitkäkestosempaa liikuntaa, jotta se läski lähtis sulamaan.. :/

PS. Kyseessä en ole minä itse, vaikken ihan pikku-ukko ole itsekään. : ) 187/106

Väite: Keskikokoinen nainen tarvitsee 2000kcal päivässä.

Totuus: Kyllä, mutta vain jos on fyysisesti aktiivinen. Keskikokoinen nainen joka ei liiku vapaa-ajalla, työskentelee toimistossa ja kulkee kaikki matkat autolla ei tarvitse lähellekään 2000kcal päivässä. Sen sijaan keskikokoinen nainen joka on fyysisesti hyvin aktiivinen voi tarvita jopa 2500kcal päivässä. Oikeastihan keskikokoisen naisen perusaineenvaihdunta on tuhatkunta kcal, loput tulee liikunnasta. Liikunta tarkoittaa nyt väljästi kaikkea missä ei istuta tai maata. Moppauskin on nyt tässä viestissä liikuntaa. >:)

Mistä mahdoit, Rumer, nykäistä tuon väittämäsi: "Oikeastihan keskikokoisen naisen perusaineenvaihdunta on tuhatkunta kcal".

Jos on hyvin kevyt (reilusti alipainoinen) ja vielä sellainen, jolla aineenvaihdunta on hidastunut, saattaa perusaineenvaihdunta olla noin 1000 kcal/vrk.

Meillä täällä keho.netissä on aikaisemminkin ollut esillä Harris-Benedictin kaava naisten perusaineenvaihdunnan laskemiseen:

655+(9.6 x paino)+(1.8 x pituus)-(4.7 x ikä).

Jos ajatellaan, että keskikokoinen nainen on vaikka 60-kiloinen, 165-senttinen ja iäksi otetaan 25, saadaan:

655 + 576 + 297 - 118 = 1410 kcal.

Tuo 1410 pitää kertoa aktiviteettikertoimella. Hyvin vähäiselle liikunnalle se on ehkä 1.2 ja runsaalle liikunnalle jopa yli 2.0.

Tuolle toimistotyöntekijälle siis noin 1700, kohtuullisesti liikkuvalle noin 2200 ja erittäin runsaasti liikkuvalle jopa yli 3000 kcal.

Hokemassa ei siten ole mitään naurettavaa, sillä se on fakta ... keskikokoinen nainen tarvitsee 2000 kcal päivässä.

Arthuro sen sanoi, aamen.

Nyt tulee karua tekstiä, heikkohermoiset voivat lopettaa lukemisen just tähän ;).

Vuosi on vaihtunut ja kansa on aloittanut uuden terveellisen elämän, mikä on erittäin hieno asia sinänsä. MUTTA, sitten ihmiset asettavat itselleen esteitä ja tekosyitä terveellisen elämän tavoittelemisen eteen. Mua sitten V***TAA aivan armottomasti tämmöiset selittäjät. Eikö sen pitäisi olla aika simppeliä ja kaiken lisäksi ihan vapaaehtoista. Jokainen perusterve ihminen voi tehdä itse valinnan tekeekö terveytensä eteen jotai vai ei.

Jos haluat kuntoo, laihtua, lisää massaa tai mitä ikinä tahansa parantaakseen terveyttä tai ulkonäköä tai mitä tahansa, niin itse täytyy siihen sitoutua, ottaa selvää ja ryhtyä toimimaan jumalauta. Mutta EI, vingutaan vaan kuinka on sitä ja tätä ja ei voi tehdä tuota ja ei ole aikaa tähän ja voi ja ei ihan kauheeta. Jos on vaikeeta, niin pyytäkää apua, mutta työn joudutte tekemään ihan itse kuitenkin. Ja ihan itse tungette sitä skeidaa tai kunnon ruokaa kurkustanne alas. Lopettakaa se vinkuminen ja ottakaa vihdoin itseänne niskasta kiinni ja päättäkää MINÄ PYSTYN SIIHEN.

Kiitos ja kuulemiin :).

Hyvä kirjoitus/avautuminen Ciru! En sanoisi karuksi tekstiksi vaan karuksi totuudeksi :D Korvien välistä se on kii eikä mistää muusta!

Totta joka sana, mutta totuutta voi olla joskus vaikea niellä. Muutoksia on vaikea tehdä ja se luo vastarintaa. Muutosten vaikeus juuri synnyttää sitä valittamista ja kun ei pystytä tekemään muutoksia niin syitä sille lähdetään etsimään muualta kuin itsestä. Ei voida myöntää ettei itsellä ole riittävästi munaa tehdä niitä muutoksia vaan lähdetään etsimään syitä ulkopuolelta ja siitä vielä isoon ääneen kailotetaan. Se on säälittävää ja lapsellista. Halutaan, että muutos tapahtuu heti ja helposti. Kuitenkin niiden muutosten eteen pitää nähdä vaivaa ja tehdä lujasti töitä pitkäjänteisesti ja se on usein liikaa. Kumpa jengi tajuaisi ottaa pikku askel kerrallaan niitä muutoksia ja uskoa itseensä ja kaivaa se selkäranka jostain. Vellihousut voi jättää sinne kaapinperukoille ;).

No niin, mä sotken oma ketjuni puhumalla aiheen ohi. Mutta pakko on, kun muutoksesta on kyse.

Muuttakaa ihmiset ruokavalionne niin, että siihen sisältyy vähemmän eläinkunnan tuotteita. Jos ahtaissa navetoissa, sikaloissa ja kanaloissa kärsivät kuolemanpelossa "elävät" eläimet ovat teille samantekeviä, niin ajatelkaa edes itseänne - siihen jokaisen ihmisen luulisi pystyvän erinomaisesti. Sillä vaikka tehomaatalous ei ainoa ympäristönmuutoksen syypää olekaan, on sen vaikutus sentään järkyttävät viisikymmentä prosenttia.

Jos lihaa, munia ja maitotuotteita syödään päivittäin on ilmastoon kohdistuva rasitus mieletön. Ja mitä varakkaammaksi kansat muuttuvat, sitä enemmän eläimiä tapetaan lautasen täytteeksi. Herätkää ajatelemaan pitemmällä aikavälillä, kuin vain seuraavaan ateriaan ja näkemään muidenkin olentojen hyvinvointi kuin vain ratkeamaisillaan olevan ihmiskunnan! Olisi mielenkiintoista nähdä, monellako riittää selkärankaa tähän muutokseen ja moniko jättäytyy vellihousuksi.

Ai niin, ja tämä ei ollut naurettava uskomus, kuten muut tämän ketjun viestit, vaan kylmä fakta.

p.s. Tiedän, että mua pidetään täällä kehossa jo rasittavana vegehörhönä, mutta mä en luovuta...