Rasvanpoltto syke

1032-1001-1003
mauku
  • rekisteröitynyt: Jan 2003
  • viestejä: 81
12.01.2004 01:22

Tämä typy on löytänyt puntteilun lisäkkeeksi sauvakävelyn :) enkä enää naura sille...tehokasta on meinaan.
Tarkoitus olisi mahdollisimman tehokkaasti kulkea. Kaivoin sykemittarini esiin mutta ei oikein muista mikä olisi paras syke rasvanpolttoa ajatellen. Tapauskohtaistahan se on, mutta oliko suunta jotain 110-130?
Tietäisikö joku paremmin?

0059-0001-0003
Jason
  • rekisteröitynyt: Jul 2002
  • viestejä: 2221
12.01.2004 01:45

Sauvakävely on erittäin hyvä liikuntamuoto.
Sauvakävelyssä kun ovat kädetkin tehokkaasti mukana, saadaan jo ihan mukavia kulutuksia ja reipasta menoa.

Unohda rasvanpolttosykkeet. Olennaista on energiankulutus kokonaisuudessaan, kuten tälläkin palstalla on niin moneen kertaan todettu.

Lyhyesti, matalammalla sykkeellä liikunnan jälkeinen kulutus ei ole ollenkaan samaa luokkaa, kuin korkeammalla sykkeellä liikuttaessa, toisin sanoen enemmän kulutettaessa käytetään useamman tunnin aikana suhteessa enemmän myös rasvaa energiaksi.

Liiku siis siten, jonka mielekkääksi ja hauskaksi tunnet.

Sykkeen merkityksettömyydestä ja muusta löytyy Magazinen puolelta Patrik Borgin mainio artikkeli ja keskusteluidenkin puolelta paljon asiaa, ihan viime viikoiltakin.

0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
12.01.2004 13:32

Rasvanpolttosyke on n. 50-70% maksimisykkeestäsi, jonka voit laskea karkeasti kaavalla 220-oma ikäsi. Eli keskimäärin alle 135 sykkeellä kehosi polttaa pääasiassa rasvaa.
Hyväkuntoisilla (siis aerobiselta kestävyydeltään) rasvaa palaa enemmän myös korkeammilla sykkeillä.

Korkeilla sykkeillä kulutus on tottakai suurempaa, mutta jos aikoo liikkua enemmän, niin fiksumpaa on tehdä edes jonkinlainen suunnitelma erottamaan kovat ja peruskuntotreenit toisistaan.
Syke voi olla merkityksetöntä jos tavoitteena on painon pudotus, mutta jos aikoo reippailla ihan kehittymisen kannalta, niin sykkeillä on todellakin merkitystä!

0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
12.01.2004 16:14

Taidetaan nyt puhua samasta asiasta vähän eri kantilta.

Tuohan nyt on sanomattakin selvää mitä lainauksessa sanottin, että energiaa kuluu sekä rasvoista, että hiilareista kun liikkuu.
Jos kuitenkin meinaa kasvattaa aerobista kuntoaan, olisi jonkinlainen jaottelu ihan suotavaa.
Totta se on, että jos juoksee sen kolme varttia räkä poskella niin varmasti kuluu sitä rasvaakin enemmän kuin matalammalla teholla samassa ajassa, treenin jälkeen vaan tuppaa silloin olemaan sen verran hapoilla, että palautumiseen menee muutama päivä joka on sitten muusta treenistä pois kun hiilarivarastotkin on lopussa.
Meinaatko siis, että on fiksumpaa liikkua "täysillä-tai eri mitään" -periaatteella, kuin jaotella erilaiset treenit eri päiville?
Miksi kestävyysurheilijat eivät sitten treenaa näin?

0084-0003-0001
akonan
  • rekisteröitynyt: Mar 2001
  • viestejä: 2248
12.01.2004 16:37

"Meinaatko siis, että on fiksumpaa liikkua "täysillä-tai eri mitään" -periaatteella, kuin jaotella erilaiset treenit eri päiville?"

En meinaa. Meinaan vaan, ettei ole olemassa rasvanpolttosykettä.

breathing is optional
0062-0001-0003
SammyB
  • rekisteröitynyt: Jun 2002
  • viestejä: 908
12.01.2004 16:41

Ööö... otetaan kaksi eri tapausta:

- Liikkuu 30 minuuttia "täysillä räkä poskella" ja kuluttaa x kcal energiaa

- Liikkuu hiljaisemmalla tahdilla (syke vaikka 125) niin kauan että on kuluttanut saman x kcal energiaa

Niin edellä mainituissa tapauksissa on molemmissa kulutettu jota kuinkin yhtä paljon rasvaa. Näinkö se homma toimii???
Tätä kai akonanin lainauskin tarkoitti.

Eli mitään mystistä tiettyä sykelukemaa, jolla rasva tirisee pois paremmin kuin toisella ei kai ole...?


Ja hitaamman tahdin (alhaisemman sykkeen) puolestahan puhuu KÄSITTÄÄKSENI muutamat eri asiat:

- Jaksaa tehdä kauemmin, jolloin voidaan saada kai kokonaiskulutuskin esim. 5 minuutin pyrähdyksen aiheuttamaa energiankulutusta suuremmaksi

- Harjoittaa kehoa (sydäntä, verenkierto- ja hengityselimistöä ja lihaksistoakin yms.) pidempikestoiselle rasitukselle

- Ei vedä itseään aivan piippuun/jumiin, jolloin voi viikon aikana tehdä vielä muutakin

diipadaapa
0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
12.01.2004 16:41

On olemassa sykealue, jossa elimistö kuluttaa suhteessa enemmän rasvaa kuin hiilihydraatteja. tätä kutsutaan rasvanpolttosykkeeksi.

Haluaisin nähdä tutkimuksen jossa väitetään muuta. Tuossa ravitsemusartikkelissakaan ei näytetty tätä faktaa kiistettävän.


0001-0003-0003
Anssi Manninen
  • rekisteröitynyt: Feb 2002
  • viestejä: 4261
12.01.2004 16:43

Rasvapolttosyke on bullshittia.

0084-0003-0001
akonan
  • rekisteröitynyt: Mar 2001
  • viestejä: 2248
12.01.2004 16:46

"Ja hitaamman tahdin (alhaisemman sykkeen) puolestahan puhuu KÄSITTÄÄKSENI muutamat eri asiat:..."

Sekä katabolia on pienempi -> säilyy lihakset paremmin.

"On olemassa sykealue, jossa elimistö kuluttaa suhteessa enemmän rasvaa kuin hiilihydraatteja. tätä kutsutaan rasvanpolttosykkeeksi.

Haluaisin nähdä tutkimuksen jossa väitetään muuta. Tuossa ravitsemusartikkelissakaan ei näytetty tätä faktaa kiistettävän."

Artikkelin kohta 2 vastaa mielestäni tähän. KÄSITTÄÄKSENI siis vaikuttaa kyllä, muttei niin merkittävästi/yksiselitteisesti jotta voitaisiin puhua rasvanpolttosykkeestä.

breathing is optional
0067-0003-0003
Jyrki
  • rekisteröitynyt: Feb 2003
  • viestejä: 393
12.01.2004 17:06

Nämä havainnot perustuvat hengityskaasuista laskettuihin arvioihin nousevassa kuormituksessa:
Kyllä jollakin sykkeellä rasvoja käytetään suhteellisesti eniten energianlähteenä. Mutta kun se suhteutetaan absoluuttiseen energiankulutukseen, ei tuollaista piikkiä juuri löydy. Absoluuttisesti rasvoja palaa saman verran hyvin aina lähelle anaerobista kynnystä.
Anakynnyksen jälkeen ei juurikaan rasvoja kuluteta.
Kokonaan oma asiansa on, mitä suorituksen jälkeen tapahtuu eli tuo jälkipoltto. Mistä silloin energiaa otetaan ja mikä on jälkipolton suuruus verrattuna liikunnanaikaiseen kulutukseen.
Lisäksi tutkimuksissa käytetystä tehotasosta pitää olla tarkka. Ainakin joissakin asiaa sivuavissa tutkimuksissa tehotaso "kovatehoinen liikunta" on ollutkin vain jotain anakynnyksen alapuolella olevaa tehoa. Kevyt on taas ollut jotain todella kevyttä.
Ja tuosta räkä poskella vetämisestä pitää muistaa, että liikunnan riskitekijät jo keski-ikäisillä lähtevät kasvamaan anakynykseltä ylöspäin mentäessä.

0012-0003-0003
TigerClaw
  • rekisteröitynyt: Nov 2002
  • viestejä: 1561
12.01.2004 17:08

Eli tosiaan terminologian määrittely on ehkä tässä kohtaa keskustelua paikallaan.

Rasvanpolttosyke termi, jota on käytetty usein. Koska kuitenkin kentältä saatavat viestit ovat osoittaneet kyseisen termin suhteen tiettyä harhaanjohdettua ekstrapolaatiota, on sen käyttöä harkittava tarkoin. Nämä mainitsemani harhakäsitykset liittyvät useinkin siihen, että kuntoilijat käsittävät asian niin, että vain tuolla sykealueella liikuttaessa palaa rasvaa. Koska rasvan polttaminen on se tärkein asia heille, vaikeutuu tiettyjen harjoitteluperiaatteiden selittäminen tietyille henkilöille aika ajoin.

Harjoittelussa on myös aina muistettava EPOCit ja muut varsinaisen harjoittelun jälkeen tapahtuvat fysiologiset ilmiöt. Tällöin kyseisen termin käyttö hankaloituu entisestään.

Se, miten ihmisten tulisi harjoitella, onkin sitten aivan toinen asia. Siitä keskusteleminen vaatisi enemmänkin kuin vain oman säikeensä.
Otin tässä kantaa vain terminologiaan omalta osaltani.

Kyllä näistä yhteisymmärrykseen päästään :-)

Mika

1030-1002-1001
manki
  • rekisteröitynyt: Aug 2002
  • viestejä: 2024
12.01.2004 18:04

"suhteessa enemmän rasvaa"

Tuohan siinä juuri onkin eli suhteessa enemmän rasvaa, MUTTA absoluuttinen määrähän tässä ratkaisee, siis laihdutuksen kannalta ajateltuna. Niinpä (kuten Patrik Borg siinä mainiossa artikkelissaankin toteaa) laihdutuksen ja rasvanpolton kannalta on ihan sama, teetkö pidemmän lenkin hitaasti vaiko lyhyempiaikaisen mutta rankemman suorituksen.

"Meinaatko siis, että on fiksumpaa liikkua "täysillä-tai eri mitään" -periaatteella, kuin jaotella erilaiset treenit eri päiville?"

Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka treeninsä järjestää, jos haaveena on kehittyä esim. juoksussa. Silloin on tietysti otettava käyttöön eri rankkuuksiset treenikerrat (esim. vedot, intervallit, LSD, jne. eli MK, VK, PK -alueet).

Tässä on siis tavallaan mennyt kaksikin jutskaa sekaisin: laihduttaminen ja kunnon kohottaminen. Laihduttamisen kyseessä ollessa voisi sanoa, että kunhan liikkuu ja tarpeeksi rankasti niin, että kuluttaa suhteellisen paljon energiaa sekä liikuntasuorituksen aikana että sen jälkeen. Kunnon kohottamisesta puhuttaessa on sitten jo alettava rustaamaan oikeata ohjelmaa. :)

0048-0001-0003
Juha H
  • rekisteröitynyt: Aug 2003
  • viestejä: 434
12.01.2004 18:17

Kovalla intensiteetilläkin rasvojen hajotus on kovaa rasvakudoksessa, mutta niiden pääsy verenkiertoon on tällöin estynyt, mm. rasvakudoksen verisuonten supistumisen yms. takia. Kun kovan intensiteetin kuormitus lopetetaan tai intensiteetti alas, niin nuo vapaat rasvahapot vereen ja lihaksiin hapetettavaksi.

Eli epocissa kovan intensiteetin kuormituksessa rasvojen käyttö ylös juuri em. ilmiön takia. Tämä ilmiö on havaittavissa jopa vielä seuraavana päivänä. Esim. Melby ym. (1993).

0067-0003-0003
Jyrki
  • rekisteröitynyt: Feb 2003
  • viestejä: 393
12.01.2004 18:45

/palvo/

Siinähän tuota perustetta EPOCille tuli

0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
12.01.2004 19:06

Niin, jos tosiaan katsotaan vain kokonaisenergiankulutusta ja painonpudotusta, niin täysillä vaan eteenpäin!! :o)

Mutta jotta hommalla olisi mitään tekemistä kuntoilun ja nimenomaan kestävyyden parantamisen kanssa, niin suosittelisin kyllä vähän tiputtamaan tehoja.

Tosiaan, tässä on nyt mennty monta asiaa sekaisin, käsitin alkuperäisen kysymyksestä, että hän on ottanut sauvakävelyn "kakkoslajiksi" kuntosalin rinnalle, ja koska kysymys koski rasvanpolttosykettä, eli käsitykseni mukaan sitä aluetta millä keho käyttää energiantuottoon pääasiassa rasvaa, niin vastasin niin. Käsittääkseni tarkoitus on myös jatkaa tuota kuntosaliharrastusta siinä sivussa, niin siitä päätellen voisi olettaa, ettei tarkoitus ole vetää itseään piippuun maksimaalisella energiankulutuksella mahdollisimman lyhyessä ajassa.
Toisaalta mauku myös totesi, että pitäisi liikkua mahdollisimman tehokkaasti, joten kaikki näyttivät vetävän kyssäristä omat johtopäätöksensä ja kalabaliikki on valmis. :o)

Jatkokysymys siis kuuluukin, että missä mielessä tehokkaasti?

1032-1001-1003
mauku
  • rekisteröitynyt: Jan 2003
  • viestejä: 81
13.01.2004 01:48

Todellakin sauvailen kuntosalin lisäksi,eikä tarkoitus ole vetää ihan piippuun asti.
Laihduttamisen tarvetta ei ole, mutta hieman ylimääräistä rasvaa on josta yritän hankkiutua eroon.
Sykettä ajattelin siinä mielessä ettei ihan mene löntystelyksi, vaan osaisin pitää sopivan vauhdin ja tämän ns rasvanpolttovaihteen päällä koko ajan.
Tiedän kyllä että rasvaa "palaa" sykkeellä kuin sykkeellä... Mutta salilla teen täysillä töitä...kävelylenkillä keveämmin.

0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
13.01.2004 11:04

Onko tarkoitus siistehdä nimenomaan palauttavia lenkkejä?

Jos näin on, niin syke pitäisi pitää tosi alhaalla, eli n.60% maksimista. Ainakin allekirjoittaneelle tämä on suorastaan mahdotonta kun meno tuntuu sen sortin löntystelyltä.
Käsittääkseni ja kokemuksen mukaan yli 70%:n ei kannata mennä ettei tarvitse liikoja palautella ennen kuntosalia tms. tehokasta treeniä.
Vauhti on siis melko hiljainen eikä suinkaan kova, eli pikemminkin pitäisi tarkkailla, ettei vauhti nouse juuri yli löntystelytason.
Huomio: _jos_nyt_puhutaan_palauttavista_lenkeistä_! ;o)


0067-0003-0003
Jyrki
  • rekisteröitynyt: Feb 2003
  • viestejä: 393
13.01.2004 11:13

Pitäydytään nyt edelleen vain liikunnan aikaisessa energiankulutuksessa.
Tuo "mitä kovempaa mennään, sitä suurempi kokonaisenergiankulutus on" tuottaa suoraviivaisesti ajateltuna yhden ongelman. Mitä kovempaa kun mennään, sitä vähemmän aikaa jaksetaan liikuntaa tehdä. Eli jos anaerobisen kynnyksen tasolla pystytään menemään noin tunnin verran, ei maksimihapenoton tasolla jakseta enäa mennä kuin 10 minuutin luokkaa. Toisaalta taas aerobisen kynnyksen tasolla saatetaan jaksaa tunteja. Eli vaikka täysillä mentäessä hetkellinen kulutus on kova, kestoaika jää niin lyhyeksi, että kokonaiskulutus ei nouse korkeaksi. Taas hitaasti mentäessä hetkellinen kulutus on pieni, mutta kestoaika nostaa kokonaiskulutuksen.
Koska harvalla on aikaa tehdä kolmen neljän tunnin lenkkejä (paitsi hyötyliikunta), todennäköisesti tehokkainta liikuntaa kulutuksen kannalta olisi tuo noin 45 min - 1½ tunnin reipas lenkki, jota useimmiten tehdäänkin.
Ja siis EPOCia ei tähän ole huomioitu!

0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
13.01.2004 11:25

Jospa pitäydyttäisiin kuitenkin siinä, mikä asia maukulla alunperin oli.

Pelkää asiaahan tuo Jyrkin teksti oli, jos ei pitkät lenkit kiinnosta niin sitten on tehtävä lyhyempiä.
Mutta jos harjoittelulla on jotain muutakin tavotteita kuin kalorimäärien ynnääminen ja ajankäytön minimointi, niin pidemmät peruskuntolenkit ovat myös tärkeitä.

Se, mihin kenenkin aika riittää ja mihin sen haluaa käyttää on vain järjestelykysymys.

0084-0003-0003
Tomba
  • rekisteröitynyt: Jan 2004
  • viestejä: 107
13.01.2004 12:01

Kertoisitko Jyrki vielä, että mitä energianlähdettä keho käyttää pääasiallisesti liikuttaessa pidempään mainitsemillasi tasoilla?

-maksimisyketasolla
-anaerobisen kynnyksen lähellä
-kevyellä kuormituksella

:o)

0067-0003-0003
Jyrki
  • rekisteröitynyt: Feb 2003
  • viestejä: 393
13.01.2004 12:24

Harjoittelun suuntaaminen riippuu aina harjoitustavoitteista. Maksimihapenottokykyä saa parhaiten nostettua harjoittelemalla maksimikestävyysalueella. Mutta voidakseen harjoitella tuolla alueella tehokkaasti tarvitaan muutakin. Ja taas perus- sekä vauhtikestävyys luovat pohjaa maksimipään harjoittelulle ja parantamiselle.
Omasta mielestäni pitkät peruskestävyyslenkit (siis käsitin termisi peruskunto peruskestävyydeksi) tulevat kuntoilijoilla kyseeseen silloin, jos hyvää maksimihapenottoa halutaan edelleen parantaa ja harjoittelu on ollut liian VK-MK -voittoista sekä silloin, jos tavoitteena on pitkäkestoinen liikuntasuoritus kuten maratonit ja hiihdot. Ja osittain laihduttamisen apuneuvona. Kestävyyskilpaurheilijat ovatkin sitten asia erikseen.

MaxHR hiilarit
AnK hiilarit
AerK joko hiilarit tai rasvat

Sinun pitää kirjautua sisään, jos haluat vastata ketjuun.

Monta syytä liittyä jäseneksi

Artikkelit
Artikkeleita, tutkimuksia, henkilöesittelyitä, vinkkejä...
Ravinto
Ilmainen ravintoainelaskuri. Seuraa mitä syöt ja saa ideoita keho.netin reseptiarkistosta!
Keskustelu
Laadukasta ja asiallista keskustelua hyvinvoinnista.
liity jäseneksi