keskustelu

Mitä kehossa tapahtuu voimaharjoittelun myötä?

Tossa alempana on Juoksija-lehden nettisivuilta kopsittu (juoksijan näkökulmasta) voimaharjoittelun vaikutusta. Haluaisin kysyäkin nyt lisää tähän liittyen.

Eli (1) miten voimaharjoittelu vaikuttaa parantavasti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon? Tapahtuuko siis kropassa samoja ilmiöitä kuin vaikkapa juoksussa? Siis siellä lihastasolla? Oletan nyt että tässä ei tehdä circuit-tyyppisesti vaan ihan paikkaharjoitteluna.

Entä tuo (2) juoksun taloudellisuus? Miten voimaharjoittelu vaikuttaa siihen? Ja (3) miksi voimaharjoittelu nostaa anaerobista kynnystä?

Nää on tullu mun mieleen nyt kun oon joutunut tekemään vaan salitreeniä ja aerobisesta ainoastaan kävely on ollut mahdollista. Sitten joskus aikanaan kun mä taas pääsen juoksemaan, niin onko jotkut mun juoksuominaisuudet siis saattanu kehittyä tällä salitreenilläkin? Aikaisemmin kun vain juoksin ja tanssin. Ja ymmärrän siis vallan hyvin, että en mä nyt samalta tasolta (tai paremmalta!)lähde ekalle lenkille, kun miten vikat lenkit tein.

Itse asiassa tosiaan mietityttää mitä siellä lihaksissa oikein tapahtuu kun lihaskunto kasvaa. Lihaskuntohan on kai muutakin kuin lihaksen koon kasvua.

Tämmöisiä tällä kertaa miettien. :)

"Kokonaisterveyteen voimaharjoittelu vaikuttaa mm.
1. parantamalla hieman hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa
2. vähentämällä kehon rasvaa
3. laskemalla vähän verenpainetta
4. tihentämällä luustoa.

Juoksusuoritusta voimaharjoittelu parantaa
1. lisäämällä askelpituutta
2. parantamalla juoksun taloudellisuutta
3. ehkäisemällä vammoja
4. vahvistamalla luita ja jänteitä
5. ylläpitämällä lihasmassaa, joka iän myötä vähenee
6. nostamalla anaerobista kynnystä
7. parantamalla juoksuasentoa ja -ryhtiä."

#1 28.05.2004

Joo, hyvä aihe :-)

"Itse asiassa tosiaan mietityttää mitä siellä lihaksissa oikein tapahtuu kun lihaskunto kasvaa."

Huh! Tähän tyhjentävästi vastaaminen ei onnistukaan ihan lyhyesti.

Voisin pari kohtaa lisätä tuohon voimaharjoittelun vaikutuksiin. Kaikki väitteet ovat ehdollisia ("voi kasvaa"), vaikkei niitä olekaan niin esitetty.

- nopeiden lihassolujen suhteellinen määrä kasvaa
- lihassolujen määrä kasvaa
- tiettyjen hormonien eritys lisääntyy
- ehkäisee lihaskatoa
- jne.

Juoksijoille ja pyöräilijöille voimaharjoittelusta voi olla hyötyä mm. lihastasapainon, sprinttinopeuden, rasitusvamma-alttiuden ja vammoista toipumisen suhteen.

//mika

#2 28.05.2004

Eipä mikään helppo kysymys :-) Koetetaas, osaiskohan tuohon vastata

Ykkösessä tietysti vaikuttaa voimaharjoittelun tyyppi. Jos tehdään kestovoimaa tai voimakestävyyttä, on vaikutusmekanismi osittain samankaltainen kuin kestävyysharjoittelussa. Toisena mekanismina saattaa olla lihasmassan koon kasvattaminen, suurempi lihasmassa kun vaatii suurempaa hapenottoa. Lajeissa, joissa kuormitettava lihasmassa on pieni eikä kehon painolla ole suurempaa merkitystä, voi tästä olla etua.
Kokonaan toinen asia on uusin tutkimustieto maksimaalista hapenottokykyä rajoittavista tekijöistä. Eli se ei olisikaan sydämen minuuttivolyymi tai a-v O2 diff, vaan myös hermostolliset tekijä. Tässä kohdin on alettu puhumaan ns suorituskykyisyydestä. Jotain osviittaa saat tästä linkistä http://www.lts.fi/filearc/146_Rusko%20Kest%E4vyysliikunta_mit%E4%20tarvitaan.doc kuin myöskin esimerkiksi Nummelan Arin ja Paavolaisen Leenan väitöskirjoista ja uusimmista kestävyysvalmennnuksen suomalaisista kirjoista.

Osittain tuosta olisi löydettävä vastaus kakkoseenkin. Mutta myös lisääntyneen voimantuoton vaikutukset askelkontaktin kestoon ja askelpituuteen voivat vaikuttaa

Kolmosen kohdalla vaikutusmekanismina voi olla tiettyjen voimaharjoitusten tehon sijainti tuolla anaerobisen kynnyksen tasolla. Näin on todennäköisesti enemmän kestovoiman ja lihaskestävyyden kohdalla kuin ihan voimakestävyyden kohdalla, jos lihastasoa tarkastellaan. Toisaalta taas maitohappotavat punttitreenit voivat kehittää maitohapon eliminaatiota ja puskurointia.

Eli tuo voimaharjoittelu kestävyysominaisuuksia parantavana menetelmänä on todella monisyinen juttu. Siitä voi oikein toteutettuna, heikompia ja / tai tarvitttavia osa-alueita painottaen olla runsaastikin hyötyä, mutta taas ääripäissään (junnaava lihaskestävyys, maksimivoimaharjoittelu) tehtynä vaikutus saattaa mennä tuhon puolelle.

Mutta lisää kokemusperäistä kommentointia kaivataan

#3 28.05.2004

TC: "- lihassolujen määrä kasvaa"

Onko todellakin noin? Olen ymmärtänyt, että lihassolujen määrä ei kasva harjoittelulla, vaan niiden jo olemassa olevien solujen koko.

#4 28.05.2004

Hyperplasiaakin voi tapahtua.

#5 28.05.2004

MC, hyvä pointti. Vaikka siis hyperplasia onkin teoreettisesti (ja rottakokeissa ihan konkreettisestikin) mahdollista, en tarkoittanut sitä.

Siis lihassolujen KOKO kasvaa.

Hyvä oikaisu.

//mika

#6 28.05.2004

" nopeiden lihassolujen suhteellinen määrä kasvaa"

Mitenkäs tämä on mahdollista, jos kuitenkin kohtaa "lihassolujen määrä kasvaa" ei tapahdu?

Vai surkastuuko hitaat lihassolut sitten pois ;-D

#7 28.05.2004

Sammy,

Ei siinä solujakaumassa tapahdu aikuisiällä enää merkittäviä muutoksia.

#8 28.05.2004

Niinpä. Siksipä onkin hyvä käyttää ilmaisuja kuten "saattaa" ja "voi" - kuten olemme tiedemaailmassa oppineet.

Hitaat solut saattavat muuttua nopeiksi.

#9 28.05.2004

Joo, ja kyseessä ei siis ollut mitään poissulkevia tekijöitä, kuten "merkittäviä" tai "aikuisiällä", puhumattakaan kevyestä, harvoin tapahtuvasta treenistä.

Mutta tuo solutyyppien muutos voi tapahtua (ja ennemminkin niin) myös toiseen suuntaan. Tällöin myös usein mitokondrioiden määrä lisääntyy.

Pitää muistaa, että näitä tutkimuksia on useimmiten tehty huippu-urheilijoilla.

//mika

#10 28.05.2004

Mitä sitten tarkoittaa lihastonus? Muistaakseni viime Fitness-lehdessä oli Riku Aallon kirjoittama juttu kiinteytymisestä ja saliharjoittelusta, ja siinä mainittiin lihastonuksen paraneminen / kasvaminen. Olen kuullut tuon termin ennenkin ja olen erittäin kiinnostunut tietämään mitä se oikein tarkoittaa...

Yleensä sanotaan, että naisilla lihakset eivät kasva kovinkaan helposti eivätkä varsinkaan kovin suuriksi vaikka treenaisikin kovaa. Käsittääkseni naisen on myös melkoisen mahdotonta hankkia lisää lihasmassaa samalla kun hän laihduttaa.

Eli otetaanpa esimerkki: 165 cm pitkä 65-kiloinen nainen haluaa pudottaa painoaan 8 kiloa (ajassa X) ja syö noin 2000 kcal / päivä. Hän harrastaa pitkäkestoista aeroobista liikuntaa 4 kertaa viikossa ja tekee punttia kahdesti viikossa. Oletetaan vielä, että hän käyttää mahdollisimman isoja painoja treenatessaan. Nainen kuluttaa päivässä (ainakin) 2500 kilokaloria. Kysymys kuuluukin: Eikö naisen lihaksissa todellakaan tapahdu mitään ulkonäköön vaikuttavaa muutosta hänen harjoitellessaan? Lihakset eivät ainakaan merkittävästi kasva, mutta kiinteytyvätkö ne sitten vai mitä?

Olisin super-hyper kiitollinen jos joku osaisi vastata tähän kysymykseen selkeästi, niin että tällainen tavallinen kaduntallaajakin tajuaisi sen! Ja tuo esimerkkinainen en muuten ollut minä. =)

#11 29.05.2004

Lihastonus = lihaksen jänteys

Asiaa on käsitelty ainakin täällä: http://www.city.fi/fitness2/keskustelut/lue_viesti.php3?topicid=7161&rootid=7161&groupid=

Ja olen eri mieltä T-cupin kanssa (tuolla linkissä): mielestäni kiinteytys on aivan normaali käsite. En ymmärrä, miksi jotkut vastustavat tätä sanaa ja yrittävät korvata sen monimutkaisemmilla selityksillä kehon koostumuksen muutoksista. Sen tietenkin ymmärrän, että aihetta ei saisi ympätä vain tietynlaiseen harjoitteluun, mutta silti käsitteenä kiinteytys on ainakin minulle (ja erään säikeen perusteella parille muullekin täällä) täysin selvä. Sitä käytetään arkikielessä koko ajan, ja monet ymmärtävät kyllä, mistä on kyse. Omat asiakkaani ovat ainakin tarkoittaneet lihaserottuvuutta tällä termillä, ja niin olen sen myös heti itse ymmärtänyt. Kiinteä, erottuva, treenattu, alhainen rasvaprosentti....poteitous, potaatous...;-)

Mutta jokaisella on toki oma mielipiteensä asiasta. Tämä on vain minun :-)

//mika

#12 29.05.2004
ep
ep

Jokin aika sitten uskottiin, ettei rasvasolujen määrässä tapahdu muutoksia lihotessa tai päinvastoin. Nyt tiedetään, että rasvasoluja voi lihotessa tulla lisää. Lihasolut tuskin ovat poikkeus tässä asiassa.

#13 29.05.2004

Itse ymmärtäisin lihastonuksen lihasten jäykkyyteenä vrt. kasvanut lihasjäykkyys (spastisuus) vs. heikentynyt lihasjäykkyys (veltot lihakset). Ehkä enemmän lääketieteen puolella käytetty termi, jota yritetään soveltaa "kehomaailmassa".

#14 29.05.2004

ep ei osaa lukea kun puhuin soluJAKAUMASTA.

#15 30.05.2004

Hyperplasiaa voi hieman hard-core voimailijoilla tapahtua...

#16 30.05.2004

Juoksijatar nosti esiin erinomaisen teeman. Kun aerobisen harrastaja joutuu pitämään lajistaan taukoa tai ainakin vähentämään aerobista korvaten saliharjoittelulla, hänestä usein tuntuu, että myös esim. juoksukunto kohoaa näin paremmin. Kuitenkin kellottaessa huomaa yleensä ettei näin käynytkään eli tuo parantunut lihaskunto ei siirtynytkään itse suoritukseen.

Itsellänikin pisti silmään tuo Juoksija-lehden väite. Todella suurta peruskestävyyttä vaativissa lajeissa kuten juoksu tai hiihto on huippujen voimaharjoittelu yleisesti ottaen niin kevyttä ja lajinomaista etten sitä oikein voimaharjoitteluksi edes kutsuisi.

Ja edelleen kyselisin miten varsinainen punttitreeni vaikuttaa hiusverisuonitukseen, lihasentsyymeihin ja vaikkapa tuohon mitokondrioiden määrään. Tuskin kovin positiivisesti ajatellen kestävyyssuoritusta.

#17 30.05.2004

Oon koittanut (21vuotias) saada nopeiden lihassolujen suhteellista määrä kasvamaan, mutta onko todella noin, että nuorena vitsa lopullisesti väännettävä?

#18 31.05.2004

Jep. Melko pitkälle tuo solujakauma on geneettisesti määräytynyt.

#19 31.05.2004

Älä masennu. Kyllä treenillä on pirun suuri merkitys tulosten kannalta. Ainoastaan huippu-urheilussa alkaa solujen keskinäisellä suhteella olla merkitystä, eikä aina sielläkään. Kovaa treeniä ei voita mikään.

Anna mennä! /peukut/

//mika

#20 31.05.2004

Sinun täytyy olla kirjautuneena sisään jättääksesi vastauksen.