Kesällä treenaaminen ei ole herkullista. Ei se oikeasti vaan ole. :P

Ajatus siitä, että voi siirtää treenit ulkosalle, on varsin houkutteleva ja kuulien kanssa pelatessa helposti toteutettavissakin. Mutta ei se vaan oikein suju; en omista pihaa enkä perunamaata, enkä näinä päivinä enää jaksa kulkea rautapallojen kanssa pitkin katuja näyttäytymässäkään.

Ennen tein sitä paljon, ja se oli hauskaa. Vielä viime kesänä jaksoin kanniskella mokkuloita puistoihin, tai kantaa ratuakasan laina-auton perään ja ajaa jonnekin x-paikkaan vääntämään. Muistan, että viime kesänä kävin meren rannalla treenaamassa, kiinnitin renkaat puuhun ja sitä rataa. Hauskaa hauskaa, mutta nyt ei enää oikein irtoa.

Niinpä treenaan edelleen olohuoneen ja makuuhuoneen välisessä oviaukossa. Hiki valuu niin, että meinaan liukastua siihen. Mankku sulaa käsiin ja sumentaa silmät pöllytessään.

Mutta on se silti hauskaa. Ai miksi? Koska se on KAHVAKUULAURHEILUA. Ja GS on kesän mansikka.

Eilen työnsin 32 kg mansikkaa yhdellä kädellä, 2 toistoa kumpaisellakin.