keho.net liikuttaa myös sinua

Ravintokaupunkiin on palkattu uusi sheriffi: Mr. Glycemic

Anssi Manninen - 30.03.2004 07:49 | glykeeminen indeksi, glykeeminen kuorma, laihdutus, ravinto, terveys


Elintarvikkeen aterianjälkeistä glukoosi- eli verensokerivastetta voidaan kuvata ns. glykemiaindeksin (engl. glycemic index) avulla, joka määritetään antamalla paastonneiden koehenkilöiden nauttia 50 grammaa hiilihydraattia sisältävä ateria ja seuraamalla veren glukoosipitoisuutta kolmen tunnin ajan. Korkean glykemiaindeksin omaavat elintarvikkeet nostavat verensokeria nopeasti (”nopeat hiilihydraatit”) ja vastaavasti matalan glykemiaindeksin omaavat tuotteet nostavat verensokeria hitaasti (”hitaat hiilihydraatit”).
Glykemiaindeksissä on kuitenkin yksi heikkous. Se ei nimittäin ota huomioon sitä, kuinka paljon kyseistä elintarviketta kerralla syödään. Niinpä glykemiaindeksin rinnalle on kehitetty käsite glykeeminen taakka (engl. glycemic load), joka antaa paremman kuvan erilaisten elintarvikkeiden vaikutuksesta verensokeriin. Verkosta löytyy kattavia taulukoita elintarvikkeiden glykemiaindekseistä ja -taakoista.
Nopeita hiilihydraatteja kutsutaan myös ”huonoiksi hiilihydraateiksi”, sillä niiden on osoitettu laajoissa tutkimuksissa lisäävän riskiä sairastua mm. vanhuusiän diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Nopeat hiilihydraatit altistavat myös lihavuudelle. Aiemmin oletettiin, että pitkäketjuisia hiilihydraatteja sisältävät elintarvikkeet, kuten peruna ja riisi, olisivat hitaita hiilihydraatteja. Nykyään kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi valkoinen riisi nostaa verensokeria suurin piirtein yhtä nopeasti kuin sakkaroosi eli pöytäsokeri.

Niinpä nykyistä ruokapyramidia, jonka pohjan muodostavat peruna ja viljatuotteet kaikissa muodoissaan, ei voida enää puolustella. Ruokapyramidia onkin ehdotettu muutettavaksi niin, että kaikki nopeat hiilihydraatit (valkea leipä, valkea riisi, peruna jne.) nostettaisiin sokerin kavereiksi pyramidin ylimmälle tasolle, eli niitä syötäisiin minimaalisesti. Näiden sijasta hiilihydraatit otettaisiin lähinnä runsaskuituisesta täysjyväviljasta, vihanneksista, hedelmistä ja marjoista.

Toisaalta nykyistä ruokapyramidia on moitittu rasvojen sortamisesta, sillä ns. hyvien rasvojen, kuten oliivi- ja rypsiöljyn, runsaampi käyttö on terveydelle edullista. Lisäksi kalan rasvoilla on erityisen suotuisia vaikutuksia sydänsairauksien ehkäisyssä. Toisin kun usein väitetään, ravinnon rasvamäärällä on olematon merkitys lihavuuden synnyssä. Pääsyyllinen lihavuusepidemiaan lienee sittenkin ne nopeat hiilihydraatit.
Myös proteiineihin kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota. Aiemmin oletettiin, että melkein kaikki kansalaiset saavat liian paljon proteiinia ruokavaliostaan. Tämä perustui siihen olettamukseen, että proteiinia pitäisi syödä vain sen verran, että elimistön uusiutumisprosessit saadaan toteutettua. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että proteiinit vaikuttavat edullisesti verensokerin säätelyyn ja kolesteroliarvoihin sekä tappavat tehokkaasti näläntunnetta. Runsaammasta proteiinin saannista ei ole myöskään osoitettu olevan mitään haittaa terveille ihmisille (ks. esim. Manninen A. A statement of the American Heart Association Nutrition Committee on dietary protein and weight reduction: A rigorous rebuttal. Metabolic Syndrome and Related Disorders 2004 [in press]).

Valtion ravitsemusneuvottelukunta lanseeraa piakkoin uudistetut ravitsemussuositukset. Ennakkotiedon mukaan muutokset ovat minimaalisia. Tämä selittynee sillä, että Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäseninä ovat muutaman viranomaisen lisäksi kuluttajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia. Niinpä elintarviketeollisuuden eturistiriita vaikuttanee suosituksiin. Oli miten oli, nykyisen ravitsemussuosituksen vaikutuksia ihmisen terveyteen ei ole tutkittu kontrolloiduissa tutkimuksissa, joten se elää näyttöön perustuvan lääketieteen ulkopuolella.

Anssi Manninen on oululainen liikuntalääketieteilijä, joka on erikoistunut tutkimaan urheilijoiden ravitsemus, suorituskykyä parantavia aineita ja lihavuutta. Anssi on Nutrition & Metabolism ja Sports Nutrition Review Journal -julkaisujen Associate Editor. Kysymyksiä tai kommentteja? Mailaa sportsnutrition@luukku.com


Tilaa keho.net uutiskirje

Kokoamme uutiskirjeeseen parhaat palat kätevinä linkkeinä.

Kirjaudu sisään





Muista kirjautumiseni tältä koneelta

Ei tunnusta? Rekisteröidy! Unohtuiko salasana? Tilaa uusi!

Monta syytä liittyä jäseneksi

Artikkelit
Artikkeleita, tutkimuksia, henkilöesittelyitä, vinkkejä...
Linkit
Ravintoon, harjoitteluun ja hyvinvointiin liittyvät ajankohtaiset linkit
Ravinto
Ilmainen ravintoainelaskuri. Seuraa mitä syöt ja saa ideoita keho.netin reseptiarkistosta!
Keskustelu
Laadukasta ja asiallista keskustelua hyvinvoinnista.
Uutiskirje
Kokoamme uutiskirjeeseen parhaat palat kätevinä linkkeinä.

Keho.net haku