Pesäpalloilijan vammoja voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä

Kovaa harjoiteltaessa ja kilpailtaessa on aina riski loukkaantua. Pesäpalloilijalle tyypillisimpiä vammoja ovat erilaiset olkapään ja kyynärpään rasitus- ja venähdysvammat. Sadat, jopa tuhannet heitto- ja lyöntikerrat hiovat tekniikkaa kohdalleen, mutta samalla myöskin altistavat yksipuoliseen kudosten kuormittumiseen. Tukirakenteiden, kuten luuston, lihasten ja nivelsiteiden rasituksensieto on yksilöllinen, mutta liiallinen fyysinen rasitus saa aikaan kudosvaurion kenelle tahansa.

"Akilleen" olkapää

Moni pesäpalloilija on uransa aikana kokenut olkapään seudun rasituskipua, jolloin pallon heittäminen on hankalaa. Olkapää onkin pesäpalloilijalle eräänlainen "Akilleen kantapää", jolloin olkapääsärky saattaa keskeyttää harjoittelun pitkäksikin aikaa. Parasta tällaisen kivun ilmaantuessa olisikin levätä heti alkuunsa ja hoitaa olkaa esimerkiksi kylmäpakkauksin ja kevyin lihasharjoittelu- ja venytysliikkein. Hoitamaton olkapääongelma usein pitkittää särkyä ja alkaa vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.

Pelaajat, joilla on tavallista löysempi tai joskus sijoiltaan mennyt olkanivel, ovat riskiryhmässä saada pitkittynyt olkapäävamma. Asianmukainen kuntoutus, lihas- ja liikkuvuusharjoitteluineen, usein auttaa jatkamaan pesäpalloilijan uraa. Muita olkapään alueella tyypillisiä, särkyä aiheuttavia vammoja ovat esimerkiksi kiertäjäkalvosimen (rotator cuff) repeämät, jänteiden ja limapussien tulehdukset sekä olkaniveltä tukevien lihasten ylirasitustilat. Myös rintarangan jäykkyys saattaa heijastua heittosuoritukseen, jolloin vartalosta ei saada tarpeeksi voimaa ja heitto tapahtuu paljolti olkapään lihaksilla. Seurauksena on olkapään kipeytyminen.

Heittäjän kyynärpää

Pesäpalloilijalle yleinen kipupaikka löytyy myös kyynärpäästä. Heitoissa saattaa kyynärnivel ärtyä virheellisen tai liiallisen kuormituksen seurauksena, jolloin sen pelkkä ojennus/koukistus saattaa tuottaa kipua. Kyynärpää on kiinnityspaikka monille ranteen lihaksille, joiden ylirasitustilat heijastuvat yleensä juuri kyynärpäähän. Oireiden ilmaantuessa voi käyttää jo aiemmin mainittuja lepoa ja kylmähoitoa sekä tukisidettä. Kipujen hellittäessä kannattaa kyynärvarren lihaksia vahvistaa nousujohteisella harjoittelulla. Myös limapussien tulehdukset ja nivelperäiset säryt ovat mahdollisia kyynärpään alueen ongelman aiheuttajia.

Vauhdikkaalle lajille tyypillisesti erilaiset raajojen tukirakenteiden nyrjähdykset, venähdykset, repeämät ja ruhjeet ovat arkipäivää pesäpallossa. Onneksi ne eivät useinkaan ole kovin vakavia eivätkä näin ollen aiheuta pitkiä harjoitustaukoja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vanha kunnon kolmen K:n sääntö (kylmä, kohoasento, kompressio) on hyvä ensiapu useimmissa vammoissa. Ennaltaehkäisy on avainasemassa etenkin rasitusvammojen, mutta myös akuuttien vammojen synnyssä. Oikean tyyppiset jalkineet ja harjoitusalusta, huolellinen lihashuolto sekä kohtuullinen ja monipuolinen harjoittelu auttavat ennaltaehkäisemään urheiluvammoja.

Sami Pakanen,
Fysioterapeutti, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka

Keho.net lähde: Liite Ry

Sami Pakanen - 17.09.2001 16:03